KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Vielä huomioita vasemmistoliiton vaalituloksesta

Jukka Pietiläinen

Jukka Pietiläinen. Kuva: Jussi Joentausta

Vaikka kannatus kokonaisuudessaan pieneni, vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan tai vähintään säilytti melko hyvin aikaisemman kannatuksen suurissa kaupungeissa, kirjoittaa Sunnuntaivieras Jukka Pietiläinen.

Jukka Pietiläinen
23.4.2023 13.00

Vasemmistoliitto hävisi vaalit, samoin kävi vihreille eikä SDP:n pieni voitto riittänyt korvaamaan kahden pienemmän punavihreän puolueen tappioita. Vaalituloksesta on kirjoitettu jo paljon ja tarkempia analyysejä on tulossa myöhemmin, mutta joitakin havaintoja on jo mahdollista tehdä ja ehkä myös muutama uusi näkökulma on vielä löydettävissä.

Vaikka kannatus kokonaisuudessaan pieneni, vasemmistoliitto lisäsi kannatustaan Helsingissä ja aavistuksen verran myös esimerkiksi Vantaalla, Espoossa ja Turussa sekä säilytti aikaisemman kannatuksen melko hyvin muissa suurissa kaupungeissa. Nämäkin vaalit olivat osoitus siitä, että vasemmistoliiton kannatus on siirtynyt vanhoilta tukialueilta pohjoisessa ja teollisuuskaupungeissa, uusille tukialueille yliopistokaupunkeihin ja niissä vielä kaupunginosiin, joissa myös vihreät saavat suurta kannatusta. Tässä ei ole mitään uutta, aikaisempi trendi vain näyttää jatkuvan.

Alueellisesti tarkasteltuna vasemmistoliiton kannatus tulee aikaisempaa enemmän samoilta äänestysalueilta kuin vihreiden ja SDP:n, sen sijaan vasemmistoliiton alueellinen kannatus on etääntynyt perussuomalaisten ja keskustan kannatuksesta. Kun vielä muutamia vaaleja sitten vasemmistoliiton kannatus oli korkeampaa siellä, missä kokoomuksen kannatus oli matalaa ja päinvastoin, nykyisellä tuloksella vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannatuksella ei ole oikeastaan minkäänlaista alueellista yhteyttä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vasemmistoliiton kannatus voi olla suurelta osin sukupolvikysymys.

Vasemmistoliiton kannatuksen siirtymistä pois vanhoilta tukialueilta on joissakin analyyseissä pidetty ongelmana, mutta onhan toki parempi, että eteenpäin pyrkivä puolue menestyy siellä, missä väestö kasvaa ja äänestäjät ovat nuoria ja koulutettuja. Paljon huonommin asiat olisivat, jos vahvat ja kannatusta kasvattavat alueet olisivat niitä, joissa väestö vähenee, vanhenee ja äänestäjien määrä pienenee vaali vaalilta. Näissä vaaleissa tosin kävi niin, että uusia kannattajia ei tullut uusilta alueilta yhtä paljon kuin vanhoilta alueilta ääniä katosi.

Joskus aikaisemmin olen todennut, että huomattava osa vasemmistoliiton nykyisistä äänestäjistä, mahdollisesti jopa enemmistö, on joskus äänestänyt vihreitä, itseni mukaan luettuna. Näiden vaalien jälkeen tämä on entistäkin selvempää.

Vasemmistoliiton äänistä naisehdokkaat saivat peräti 71,7 prosenttia, edellisissä vaaleissa tämä luku oli jo huomattavan korkea eli 63,4 prosenttia mutta nyt naisehdokkaiden ylivalta oli vielä suurempi. Tosin mihinkään Suomen ennätykseen ei vielä päästy edes suurien ja keskisuurien puolueiden joukossa, sillä vihreiden äänistä naisehdokkaat saivat näissä vaaleissa 73,5 prosenttia vihreiden äänistä. Tietysti myös miehet äänestävät usein naista, ja vasemmistossa tämä voi olla vielä yleisempää kuin muissa puolueissa: olen itsekin äänestänyt eduskuntavaaleissa yleensä naisehdokasta, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joista nämä vaalit olivat yksi. Naisehdokkaiden menestys voi silti kertoa myös siitä, että vasemmistoliitto on menettänyt nimenomaan miesten ääniä. Jos tarkastellaan puhtaasti äänimääriä, vasemmistoliiton naisehdokkaat saivat lähes saman äänimäärän kuin 2019 vaaleissa, mutta miesehdokkaiden äänimäärä putosi yli 30 000 äänellä.

Tunnetuimpien, eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden osuus vasemmistoliiton äänistä putosi hieman, mutta se ei vaalitappiota juurikaan selitä. 25 eniten ääniä saanutta vasemmistoliiton ehdokasta sai näissä vaaleissa hieman yli puolet vasemmistoliiton äänistä (51 %), näistä muuten miehiä oli vain neljä. Vuonna 2019 eniten ääniä saaneet 25 ehdokasta saivat vasemmistoliiton äänistä samoin hieman yli puolet (52,7 %) ja vuonna 2015 peräti 57,3 %. Näiden kolmien eduskuntavaalien perusteella vasemmistoliiton äänimäärän jakauma on demokratisoitunut, äänet eivät yhtä usein kerry muutamalle suositulle ehdokkaalle vaan jakautuvat laajemmalle. Tosin myös esimerkiksi vuonna 2003 eniten ääniä saaneiden 25 ehdokkaan osuus äänistä oli vain noin 50 % ja vuonna 2005 noin 49 %. Valtakunnallisesti tunnettujen ehdokkaiden Li Anderssonin, Hanna Sarkkisen, Anna Kontulan ja Merja Kyllösen äänimäärät putosivat 25-40%, tosin esimerkiksi Jussi Saramon äänimäärä kasvoi 40%, mutta hän ei neljä vuotta sitten ollut yhtä tunnettu kuin nykyisin. Suuret pudotukset kaikkein tunnetuimpien ehdokkaiden äänimäärissä voivat kertoa siitä, että liikkuvat äänestäjät, jotka eivät yhtä hyvin tunne vasemmistoliiton ehdokkaita, eivät valinneet näissä vaaleissa vasemmistoliittoa.

Mitä tuloksesta sitten olisi syytä oppia:

1) eri osat Suomea elävät osaksi eri todellisuuksissa. Se mikä toimii yhdessä osassa ei välttämättä toimi muualla, ainakaan vielä. Helsingin hyvän tuloksen tuottaneet keinot eivät välttämättä toimi joka paikassa.

2) jo pitkään jatkunutta kannatuksen siirtymisen uusille alueille ja uusiin väestöryhmiin jatkunutta trendiä vastaan ei kannata kamppailla. Silloin voi käydä niin että entisiä äänestäjiä ei kuitenkaan saada pidettyä (tai heidän määränsä joka tapauksessa vähenee), mutta uusia äänestäjiä ei saada.

3) Vasemmistoliiton kannatus voi olla suurelta osin sukupolvikysymys. Aikaisemmin vasemmistoliitto sai paljon kannatusta 1940- ja 1950-luvulla syntyneiden suurten ikäluokkien keskuudessa, mutta vähän 1960-luvulla syntyneiden keskuudessa. Jo pidemmän aikaa on ollut havaittavissa, että vasemmistoliiton kannatus on korkealla 1970- ja 1980-luvulla syntyneiden keskuudessa, mutta saattaa olla taas putoamassa nuorempien, vasta äänioikeuden saaneiden joukossa. Tosin nuoret, alle 30-vuotiaat ehdokkaat saivat nyt noin 13 prosenttia vasemmistoliiton äänistä, mikä on lähes tuplasti vuoden 2019 vaalien tuloksen.

Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Vasemmistolla on ainutlaatuinen mahdollisuus antaa ihmisille jotain, mihin uskoa, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Kolumni: Ahdistunut vasemmisto ei voi taantua vain vastavoimaksi oikeistolle

Uusimmat

Rikostutkinnan realistinen kuvaus on huipussaan Niko Rantsin dekkareissa.

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

Pommiryhmän miehet tauolla. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
04

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

 
05

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025

Hallitus vaarantaa suden – Metsästämisen lisäämiselle ei ole perusteita

07.05.2025

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

07.05.2025

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

06.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään