Kuinka moni on kuullut ajatuspajoista? Ei varmaan läheskään jokainen tämän jutun lukijoista. Olen ollut seitsemän ja puoli vuotta töissä Vasemmistofoorumissa, joka on vasemmistoliittoa lähellä oleva ajatuspaja. Puolueita lähellä olevat ajatuspajat perustettiin Matti Vanhasen hallituksen käynnistämän Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman myötä vuodesta 2005 alkaen, osa tosin selvästi myöhemmin. Vasemmistofoorumikin on parin vuoden päästä toiminut 20 vuotta.
Tarkoituksena oli parantaa politiikan tekemistä ja tuoda aineksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aikaisemmin perustettuja ajatuspajoja ovat esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos, nykyinen Labore, ja Elinkeinoelämän EVA. Ajatuspajat ovat, tai ainakin niiden tulisi olla, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun risteyskohdassa. Niiden tulisi välittää ja tuottaa tutkimukseen perustuvia aineksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Parhaassa tapauksessa ajatuspajat voivat vaikuttaa yhteiskunnallisen keskustelun suuntaan julkaisemalla sellaista aineistoa, joka muuten ei tulisi julki, tai ne voivat vahvistaa joidenkin ajatusten leviämistä.
Tutkimusta ei kuitenkaan synny ilman rahaa, ja suomalaisten puolueita lähellä olevien ajatuspajojen ongelmana onkin suhteellisen heikko rahoitus. Opetusministeriöltä tuleva kokonaisrahoitus on 600 000 euroa, ja kaiken kaikkiaan puolueita lähellä olevien ajatuspajojen kokonaisbudjetti ei ole kuin reilu miljoona euroa. Tietysti monet pienemmät, puolueista kauempana olevat ajatuspajat, toimivat vieläkin heikommilla resursseilla. Uutta hallitusohjelmaa ei ole tätä kirjoitettaessa vielä julkaistu, mutta budjettileikkauksia tehtailevat hallitusohjelmaa kirjoittavat puolueet ovat tuskin antamassa lisää rahaa. Muu ulkopuolinen rahoitus on suhteellisen vähäistä, toisilla ajatuspajoilla enemmän, toisilla vähemmän.
Parhaassa tapauksessa ajatuspajat voivat vaikuttaa yhteiskunnallisen keskustelun suuntaan julkaisemalla sellaista aineistoa, joka muuten ei tulisi julki.
Ajatuspajan tehtävänä on tuottaa tietoa poliittisen päätöksenteon avuksi ja muodostaa silta tiedon tuottamisen ja poliittisen vaikuttamisen välille. Tämä tapahtuu esimerkiksi kansantajuistamalla tietoa ja tuottamalla tietoa, jota muuten ei tuotettaisi. Samalla ajatuspaja voi esittää suosituksia, mitä yliopistoissa tehtävä tutkimus ei yleensä tee. Tavoitteena on myös akateemista tutkimusta nopeampi toiminta, niin että tutkimustieto olisi enemmän kiinni ajassa. Tiedon tuottaminen vie tietysti oman aikansa, eikä se onnistu ihan viikossa tai edes kuukausissa, mutta puolen vuoden tai vuoden aikajakso on jo mahdollinen.
Suomalaisten poliittisten ajatuspajojen ongelmana on ollut vähäinen vaikuttavuus, jonka muutama opinnäytetyön tehnyt opiskelijakin on todennut.
Vaikuttavuus tietysti syntyy siitä, että joku näitä ajatuksia lukee ja ottaa käyttöön. Keskeisessä roolissa ovat tiedotusvälineet, mutta usein tahtoo olla niin, että puolueita lähellä olevien ajatuspajojen tuottamaan tietoon suhtaudutaan vähän poliittisen propagandan tavoin. Sen ei ole kovin helppo päästä valtamediaan, vaikka joskus näinkin voi käydä. Vasemmistofoorumin tuottamasta ensimmäisestä köyhyysaiheisesta julkaisusta Iltalehti teki peräti kahden sivun jutun. Kansan Uutiset kertoo Vasemmistofoorumin tekemisistä myös hyvin usein, mutta siihen monissa tapauksissa jääkin. Suuria yleisöjä ei tavoiteta myöskään tilaisuuksilla, joissa on parhaimmillaankin muutamia kymmeniä osallistujia, tosin nettiin jäävät tallenteet voivat kerätä myöhemmin vielä lisää yleisöä.
Ainakin Vasemmistofoorumin ja SDP:tä lähellä olevan Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksista voi sanoa, että eivät ne mitään poliittista sananjulistusta ole, vaikka tutkimusaiheet ja näkökulmat ovat sellaisia, että ne olisivat vasemmistoa lähellä. Tiedon tuottamisen tieteellisistä kriteereistä ei kuitenkaan ole tingitty.
Ruotsalainen Katalys-niminen ammattiyhdistysliikkeen rahoittama ajatuspaja piti äskettäin kymmenvuotisjuhlansa. Juhlaseminaarin yhteydessä (nauhoite on nähtävänä netissä) julkaistiin kymmenvuotiskirja, joka kertoi Katalysin vaiheista. Ruotsissa Katalys on kyennyt muuttamaan julkista keskustelua vasemmistolaisempaan suuntaan esimerkiksi koulujen ja sairaanhoidon yksityistämisestä käytävässä keskustelussa.
Katalys on ollut aktiivinen myös esimerkiksi luokkatutkimuksessa ja julkaissut kymmenessä vuodessa yli 50 tutkimusraporttia tai kirjaa. No, budjetti onkin yhden löytämäni tiedon mukaan 10 miljoonan kruunun tasolla eli noin miljoona euroa, siis viisinkertaisesti Vasemmistofoorumin budjetin verran. Samoin saksalaisen Rosa Luxemburg -säätiön budjetti on 80 miljoonan euron luokkaa ja työntekijöitä noin 300 verran. Toki tuollaisella rahoituksella syntyy myös vaikuttavuutta kokonaan toisella tavalla, mutta ei Vasemmistofoorumin suoritus huono ole resursseihin nähden.
Vasemmistofoorumin julkaisut löytyvät osoitteesta vasemmistofoorumi.fi , ja niistä suurinta osaa on saatavissa myös painettuna versiona.
lehti 