KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Nykyään vapaakauppaa ei yhdistetä vasemmistolaisuuteen, mutta toisinkin on ollut

Kuva: Valokuva: U.S. Army Corps of Engineers

Historialliset ajatukset voivat auttaa vasemmistolaista liikettä ymmärtämään nykypäivää ja miettimään omaa vaikeaa suhdettaan globalisaatioon.

Antti Saarelainen
12.1.2025 9.00

Kirjassaan Pax economica: Left-wing visions of a free trade world historioitsija Marc-William Palen esittelee rikkaan, moniäänisen ja ristiriitaisenkin vapaakauppaa kannattavan vasemmistolaisen ajatteluperinteen. Akateeminen teos kertoo 1840-luvulta alkavan tarinan liikkeistä, joiden jälkeläisiä nykyajan globalisaatiokriitikot ja reilun kaupan edistäjät ovat. Se tarkastelee myös kansainvälisestä kaupasta käytyä keskustelua vuosisadan mitalta.

Kirjassa esitellään radikaaleja liberaaleja, sosialisteja, feministejä ja kristillisiä rauhanaktivisteja. Heitä yhdisti ajatus, että valtioiden rajat ylittävä vapaakauppa lisää keskinäisriippuvutta ja sitä kautta edistää rauhaa maailmassa. He kannattivat myös Kansainliittoa ja myöhemmin Yhdistyneitä kansakuntia (YK).

Osa laajempia tavoitteita

Ymmärtääksemme tuon ajan vapaakaupan vasemmistolaisia kannattajia on huomattava, että ”vapaakauppa” tarkoitti tuolloin yleisesti valtioiden rajat ylittävää kaupantekoa. Tullit olivat valtioiden pääasiallinen tapa kerätä itselleen varoja. Valtaa valtioissa käyttivät erityisesti maata omistavat eliitit, jotka osaltaan hyötyivät ruuan hinnan pitämisestä korkealla tullien avulla.

Palenin mukaan vapaakaupan ajamiseen liittyi usein myös sisäpoliittisia tavoitteita: sosialistit näkivät sen vähentävän maanomistajien valtaa ja edistävän demokratiaa, rauhanaktivistit korostivat valtion pienentyvän budjetin vaikeuttavan militaristista asevarustelua ja feministit uskoivat vapaakaupan laskevan ruuan hintaa ja vähentävän nälkää. Näille liikkeille vapaakauppa oli yksi tavoite osana laajempia pyrkimyksiä.

Marx vapaakaupan kannalla

Kirjan ajattelijoiden keskus on ollut teollisuudestaan tunnettu Manchester, jossa vapaakauppaa kannattavat sosialistit ja sosiaaliliberaalit ryhmittyivät Richard Cobdenin (1804–1865) sekä The Economist -lehden ympärille. Niin sanotun Manchesterin koulukunnan vaikutus on ollut kirjoittajan mukaan niin voimakas, että myös Britanniassa asuneet Marx ja Engels kirjoittivat kannattavansa vapaakauppaa. Marx näki tämän yhtenä kapitalismin askeleena kohti vääjäämätöntä sosialismia ja samalla se edistäisi myös globaalia työväenluokan järjestäytymistä.

1800-luvun vaihtoehtoglobalistit käyttivätkin hyväkseen kritisoimansa imperiumin työkaluja omien tarkoitusperiensä edistämiseen, kuten lennätinlinjoja ja mahdollisuutta matkustaa ympäri maailmaa tapaamaan samanmielisiä. Nykyisyydestä katsottuna on mielenkiintoista, miten laajalle levinnyt ajatus vapaakaupan demokratisoiva voima on 1800- ja 1900-luvun alussa ollut.

Vastavoimana protektionismi

Manchesterilaisen vapaakauppaideologian vastustajana 1800-luvun läntisessä hegemoniakamppailussa oli Amerikan malli, joka perustui vahvaan protektionismiin ja merkantilistiseen imperiumin sisäiseen kaupankäyntiin. Mallin kehittymiseen vaikuttaneessa republikaanipuolueessa on aina ollut pohjavireinä protektionismi, ksenofobia ja epäluuloisuus kansainvälisyyttä kohtaan. Vasta 1970-luvun uusliberaali käänne sai Reaganin ajan republikaanit kääntymään voimakkaiksi länsi- ja suuryrityslähtöisen globalisaation kannattajiksi.

Vapaakaupan ajamiseen liittyi usein myös sisäpoliittisia tavoitteita.

Vapaakauppaa edistävien aktivistien pettymykseksi tämä Amerikan malli levisi 1800-luvun loppupuolella muihinkin maihin erityisesti saksalaisen ekonomi Friedrich Listin (1789–1846) vaikutuksesta. Ensimmäistä maailmansotaa edeltävä aika olikin Palenin mukaan jatkuvien kauppasotien, militarismin ja tullimuurien nousun aikaa. Palen haastaa kirjassaan yleistä ajatusta, että aika 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen maailmansotaan olisi ollut globalisaation kultakausi. Tavara ja ihmiset kyllä liikkuivat entistä enemmän, mutta imperiumien sisällä ja suurelta osin liikkuvuuden kasvun selittää hänen mukaansa liikkumisen nopeutuminen ja halventuminen.

Pohjoisen ja etelän jännite

Yksi kiinnostavimmista kysymyksistä kirjassa on globaalin pohjoisen (niin sanotun lännen) ja globaalin etelän välinen suhde. Tätä suhdetta ovat aina värittäneet kolonialismi, imperialismi ja rasismi. Manchesterilainen liberaali vapaakauppaideologia ei ollut tästä vapaa, vaan ”demokratiaa ja edistystä tuovaa” vapaakauppaa on edistetty tarvittaessa britti-imperiumin toimesta väkivalloin. Vaikka jo Cobden 1850-luvulla vastusti vapaakaupan edistämistä militarismin keinoin, niin Palenin mukaan osalle toimijoista, erityisesti keskiluokkaisille liberaaleille porvareille, tämä on usein ollut sokea piste.

Kirjan viimeisessä kappaleessa käsitelty aika toisen maailmansodan jälkeen on Palenin kirjan perusteella hukattu mahdollisuus. Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin monia ylikansallisia kansainvälisiä suhteita ja kauppaa sääteleviä rakenteita, kuten YK sekä Bretton Woods -järjestelmä.

Uusliberalismi käännekohtana

Reilun maailmantalouden rakentaminen törmäsi kuitenkin nopeasti kylmän sodan ilmapiiriin, ja viimeistään uusliberalismin nousu 1970-luvulta alkaen muutti vapaakaupan vasemmiston inhokiksi. Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin kaltaisten johtajien ajama vapaakauppa rakentui suuryritysten varaan ja suhtautui vihamielisesti tulleihin ja hyvinvointivaltioon. Samalla suhde demokratiaan muuttui ja sen nähtiin jopa vaikeuttavan vapaata kaupankäyntiä.

Vapaakaupan oikeistolaisen kaappauksen jälkeen Palenin mukaan yksiä harvoista edelleen jatkuvista liikkeen perillisistä ovat globaali Reilu kauppa -liike sekä 2000-luvun alussa noussut globalisaatiokriittinen liike. Kumpikin näistä vaatii reilumpaa kaupankäyntiä ja globalisaatiota. Aikaisempien vasemmistolaisten globalisaatioliikkeiden tapaan nämäkin liikkeet toimivat hyvin voimakkaiden kansainvälisten verkostojen kautta.

Kinkkinen globalisaatiosuhde

Kirjan ansioksi täytyy nostaa kattava tuntemattomampienkin historiallisten liikkeiden ja ajattelijoiden esittely, vaikka valtava määrä järjestöjen ja ihmisten nimiä vuosilukuineen välillä tuskastuttaakin. Kirjassa painottuvat yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset ajattelijat, mutta siinä esitellään ajattelijoita myös esimerkiksi Argentiinasta ja Japanista. Kirjan ymmärrys ”vasemmistosta” on hyvin laaja.

Palenin esittelemät historialliset ajatukset auttavat vasemmistolaista liikettä ymmärtämään nykypäivää ja miettimään omaa vaikeaa suhdettaan globalisaatioon. Nykyinen maailmantilanne herättää kuitenkin kysymyksen, kuinka tehokkaasti vapaakauppa todella pystyy keskinäisriippuvuuden kautta edistämään demokratiaa ja maailmanrauhaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään