Kirgisian uudella johdolla on monta silmällä pidettävää: maan sisällä on levotonta, ja sen strateginen sijainti kiinnostaa sekä keskiaasialaisia naapureita että suurvaltoja.
Kirgisiaa vuodesta 2005 hallinnut presidentti Kurmanbek Bakijev syöstiin vallasta kansannousussa 7. huhtikuuta.
– Suuret ja keskikokoiset mahdit ovat aina olleet kiinnostuneita Kirgisiasta ja sen luonnonvaroista, politiikan tutkija Toktogul Kaktshekejev sanoo.
Hänen mukaansa levottomuuksia Kirgisiassa pelätään, koska maa sijaitsee tulenaralla alueella lähellä Afganistania, Pakistania ja Kiinan uiguurialuetta Xinjiangia.
Naapurit tahtovat
sananvaltaa vesivaroihin
Kirgisian naapurit Uzbekistan ja Kazakstan tahtoisivat sananvaltaa Keski-Aasian vesivaroihin ja ajavat siksi Keski-Aasian vesi- ja energiakonsortion perustamista, Kaktshekejev jatkaa.
Uzbekistan piti rajansa suljettuna tai rajoitti tiukasti liikennettä Kirgisian kansannoususta kesäkuun levottomuuksiin asti. Uzbekistanin viranomaiset ovat pelänneet kirgiisien ja uzbekkien välisten levottomuuksien leviämistä rajan yli.
Eteläisen Kirgisian talous nojaa paljolti kauppaan Uzbekistanin Ferganan laakson kanssa. Tuhansittain uzbekkikauppiaita kulkee tavallisesti rajan yli Kirgisian Oshiin ja Karasuun.
Kirgisian johto pelkää, että ulkovallat käyttävät hyväkseen maan ja sen lähiympäristön levotonta tilannetta.
– Venäläiset haluavat säilyttää otteen alueeseen Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön kautta, Kaktshekejev arvioi.
Järjestön jäsenet ovat Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä.
Eräs nimettömänä esiintyvä tutkija huomauttaa, että Kirgisiassa liikkuvien huhujen mukaan Venäjällä on osuutta levottomuuksien lietsonnassa, koska se haluaisi saada syyn lähettää paikalle turvallisuusjärjestön joukkoja.
Kazakstan piti
rajaansa kiinni
Kirgisian 5,4 miljoonasta asukkaasta reilu 750 000 on uzbekkeja, jotka keskittyvät maan eteläosaan. Kun väestöryhmien yhteenottoja puhkesi toukokuussa Jalal-Abadissa, väliaikainen hallitus lähetti kiireesti joukkoja paikalle.
Kirgisian vallanvaihdoksen jälkeen myös Kazakstan sulki maiden välisen rajan.
Kirgisian vetoomuksista huolimatta Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev suostui avaamaan rajan vasta 20. toukokuuta. Valtaosa Kirgisian viennistä ja tuonnista kulkee Kazakstanin kautta.
– Itsevaltaiset naapurimme järjestivät taloussaarron osoittaakseen omille kansoilleen, että paheksuttava vallanvaihto Kirgisiassa vain lisää epävakautta, tunnettu kirgisialainen poliitikko Jypar Jekshejev sanoo.
Kazakstan oli ensin luvannut avata rajan 11. toukokuuta, mutta Nazarbajev perui lupauksen.
Kirgisian väliaikainen presidentti Roza Otunbajeva ryhtyi vastatoimiin. Kirgisia katkaisi 19. toukokuuta kasteluveden saannin Talasjoesta eteläiseen Kazakstaniin. Kun 50 000 peltohehtaaria jäi ilman vettä, Kazakstan taipui avaamaan rajan.
”Kirgisialla on keinoja vaikuttaa ulkovaltoihin”, Otunbajevan varamies ja Kirgisian entinen pääministeri Almazbek Atambajev vakuutti jupakan jälkeen.
Yhdysvaltain, Venäjän ja
Kiinan kolmiodraama
Kirgisia kiinnostaa siellä tukikohtaa pitäviä Venäjää ja Yhdysvaltoja, mutta myös Kiinaa.
Kirgisia toimii nyt Yhdysvaltain Afganistanin-operaation tukikohtana. Kaktshekejevin mukaan amerikkalaisten tärkein intressi Kirgisiassa on kuitenkin Kiinan pitäminen loitolla.
Atambajev ihmettelee asiantuntijoiden puheita siitä, että Kirgisia tarvitsee ulkopuolista valvontaa.
”Minusta me pärjäämme hyvin omillamme”, hän sanoi ennen kesäkuun levottomuuksia.
Kaktshekejev pitää Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää suurempana uhkana Kirgisialle kuin Venäjää.
– Me olemme IMF:lle velkaa 2,6 miljardia dollaria (2,2 miljardia euroa), ja Yhdysvallat voi kiristää sillä tai myydä velkamme vaikka Kiinalle, hän pohtii.
Tunnettu diplomaatti ja riippumattoman politiikantutkimuslaitoksen jäsen I.Abdurazakov arvioi, että Kirgisian tulevaisuus riippuu nyt väliaikaisesta hallituksesta, joka on kuitenkin hauras ja vailla laillista asemaa.
– Jos se ei ota aloitetta käsiinsä, muut kiinnostuneet tahot käyttävät tilannetta hyväkseen, hän arvioi.
uutiskirje 