KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Olipa kerran historia

Euroopan unionista ei koskaan voi tulla poliittista yhteisöä, jos sen tekemisten politisoiminen laiminlyödään, toteaa kirjoittaja

Euroopan unionista ei koskaan voi tulla poliittista yhteisöä, jos sen tekemisten politisoiminen laiminlyödään, toteaa kirjoittaja. Kuva: Lehtikuva/ Mikko Stig

Erkki LaukkanenMäntsälä
12.5.2009 6.00

Kalevi Suomela teki sen taas (KU 6.5.). Kalevin mukaan EU:n tie talousliitosta poliittiseksi unioniksi on vasemmiston vaihtoehto kansallisvaltioille. Se, että ”joidenkin vasemmistolaisten silmissä” tästä seuraisi vaikeuksia demokratialle yleensä ja hyvinvointivaltiolle erityisesti, johtuu heidän kyvyttömyydestään ymmärtää EU:n todellista luonnetta, jaetun suvereniteetin rakennetta.

Koko artikkelin luettuani samaistuin vahvasti tähän Kalevin nimeämään vasemmiston jäännöserään. En siksi, ettenkö olisi lukemaani ymmärtänyt, vaan siksi, että sen mukaan historian ”kehityslogiikka on vasemmiston puolella”: talous kulkee edellä. Varmemmaksi vakuudeksi päätelmää perusteltiin Marx-sitaatilla.

Olen eri mieltä. Jos historian kehityslogiikasta jotakin voi sanoa, niin vasemmistoa se ei ole suosinut. Ja vaikka talous on kulkenut edellä, niin käsityksemme demokratiasta ja hyvinvoinnista on niin syvässä kriisissä, ettei tämä tila kriisin ulottuvuuksien kuvaamiseen riitä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Mihin näissä EU-tarinoissa ovat ongelmat kadonneet? Miksi me markkinoiden laajentamisen nimissä – niin talouden ensisijaisuus EU:ssa ymmärretään – olemme valmiita uhraamaan myös ne sosiaaliset suhteet, joista demokratiamme ja hyvinvointimme on toistaiseksi noussut?

Vastaus näihin kysymyksiin ei voi olla sitaatti Marxilta. Marxiakin voi vääntää vähän joka lähtöön, kuten Wall Streetin veijarit ovat tehneet, kun talouden ensisijaisuutta on haluttu korostaa. Eikä juuri koskaan ole edes kysytty, puhummeko esimerkiksi finanssijohtoisesta kapitalismista, vai jostakin muusta taloudesta.

Nyt tiedämme, että olisi pitänyt kysyä, olisi pitänyt kyseenalaistaa. Mutta Kalevi Suomelan ideologisessa kehyksessä näin ei tietenkään tehdä. Ja siksi historia ei ole ollut vasemmiston puolella. Eikä jatkossakaan ole, ellei näitä talouden itsestäänselvyyksiä opita politisoimaan.

Entäs sitten se jaettu suvereniteetti, mitä me siitä tiedämme? Emme paljon mitään. Suvereniteetin jakamisella on yhtä helppo leikkiä kuin Lego-palikoilla. Mutta samaistuminen siksi historian voimaksi, joka palikat paikalleen laittaa, kielii aika pahasta identiteettiongelmasta.

Historia ei tarjoa meille mitään valmista mallia siitä, miten kansallinen valta ja EU:n valta koostetaan Kalevin kuvaamaksi ongelmattomaksi kokonaisuudeksi. Mutta meillä on varsin paljon näyttöä tämän tavoitteen ideologisoinnista.

Otetaan esimerkki. EU-komissio kehitteli pari vuotta sitten ”sosiaalisen mallin” nimeltä joustoturva. Se oli joustoa työnantajille ja turvaa työntekijöille, ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Siitä tuli osa EU:n työllisyyspolitiikkaa, enkä muista että Kalevin vasemmisto olisi keksinnössä ongelmia nähnyt. Pikemminkin päinvastoin.

Ja nyt kun uusliberalistiset valtiot kilvan irtisanovat velvoitteitaan turvan järjestämisessä, ns. vastuulliset EU-vaikuttajat – näin he itseään usein kutsuvat – haluaisivat projisoida vastuun koko keksinnöstä kansallisille hallituksille. Minuakin on ohjeistettu niin, että käsitteen isä, EU-komissio, on vastuusta vapautettava.

Miksi on vapautettava? No, tietysti siksi, että emme EU-epäilijöiksi leimautuisi, ja ”yleisistä syistä” – ihan niin kuin Neuvostoliiton aikana – mahdollisuuksiamme hallitusvaltaan vaarantaisi.

Minusta tämä on ongelmallista, hyvin ongelmallista. Ei historia ole mikään satu, jossa kaikki käy lopulta hyvin kunhan markkinat vain ensin saavat rauhassa myllätä. Eikä EU:sta koskaan voi tulla poliittista yhteisöä, jos sen tekemisten politisoiminen laiminlyödään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Muovi ei kuulu peltoon eikä sen ongelmaa voi enää lakaista mullan alle

Mielipide: Vasemmistolainen ammattiyhdistysliike voi hyvin

Mielipide: Kuka on ay-liikkeen edustaja?

Mielipide: Potkulailla kihloista kahaleisiin ja ovesta pihalle

Uusimmat

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvopohdintaa ehkä enemmän kuin koskaan, Arto O. Salonen toteaa.

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

 
03

Työttömyysturvan suojaosa poistui, työttömien työtulot ja työnteko vähenivät

 
04

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
05

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025

Kokoomuksen ”häpeän päivästä” on tänään tasan kuusi vuotta, yhteistyö persujen kanssa alkoi Al-Holin äideistä

18.12.2025

Europarlamentti puoltaa EU:n laajuista aborttioikeutta, suomalaisista vain persujen Tynkkynen äänesti vastaan

17.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään