KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Punainen lilliputti

Pirjo Hämäläinen
20.1.2013 12.01

Lempielokuvani Kaunis mieli kertoo nobelisti, huippumatemaatikko John Nashin tarinan. Ron Howardin ohjaama elokuva etenee yliopiston kampukselta Pentagonin salaisiin tehtäviin, kunnes paljastuu, että valtaosa tapahtumista onkin Nashin skitsofreenisen mielen luomaa harhaa.

Politiikassa sekavuustilat ovat yleisiä. Moni poliitikko näkee itsensä korvaamattomana puolijumalana tai kaikkien vainoamana uhrilampaana, vaikka vieruskaverien silmät todistaisivat toista.

Kokonainen puolue voi olla hallusinaatio: miljoonilla suomalaisilla ei ole minkäänlaista aistihavaintoa pikkuisesta SKP:stä. Television vaalitenteissä SKP voi nousta esiin, mutta katsojat eivät näe sitä, vaan vanhan SKP:n, josta heillä on muistitietoa.

SKP on vasemmistoliiton yksityinen hallusinaatio, psyykkinen vamma niistä taistoista, joita työväen ystävät ovat keskenään käyneet.

SKP on olemassa vain suhteessa vasemmistoliittoon ja se elää vain vasemmistoliittolaisten tajunnassa. Kun vasemmistoliittolainen vaikeroi, millainen kiusankappale SKP on, ulkopuolinen kurtistaa kulmiaan. Miksi se ruikuttaa? Haloo! Ei ole mitään kommunisteja, ei ole Neuvostoliittoa.

SKP on vasemmistoliiton yksityinen hallusinaatio, psyykkinen vamma niistä taistoista, joita työväen ystävät ovat keskenään käyneet. Howardin elokuvan tyttö hätistelee puluja ja SKP hätistelee äänestäjiä, mutta kummatkaan eivät lähde liikkeelle, sillä sekä tyttö että SKP ovat hallusinaatioita.

Luonnontieteellisestä näkökulmasta katsoen SKP on humalanvieras. Jos tarhuri ei ole tarkkana, humalatarhaan tunkeutuu punavartinen humalanvieras, joka kietoutuu tiukasti isäntäkasviin, upottaa siihen imujuurensa ja alkaa työntää sotkuista rihmaansa.

Kaiken ravinnon humalanvieras imee isäntäkasvista eikä sillä ole maaperään, terveeseen multaan, mitään kosketusta. Humala on humalanvieraan ainut todellisuus ja silti se tekee parhaansa saadakseen isäntäparan hengiltä.

Humalanvieras värisyttää kiukkuisesti pikku rihmojaan, mutta koskaan ei koita päivä, jolloin tarhuri katkoisi humalaköynnökset ja jättäisi humalanvieraat jäljelle.

Tosissaan humalanvieras ei moiseen uskokaan. Humalanvieraan unelmissa tarhuri poimii sadonkorjuun aikaan rihmatakun käsiinsä ja lausahtaa: tänä vuonna kokeilen oluenpanossa vaihtoehtoa, sillä humalien maku on käynyt niin kovin laimeaksi.

Taistolaisuus nousi Prahan kevään rusentaneista panssarivaunuista, joita jyrkimmät kommunistit pitivät rauhan airuina. Samainen rauhanpolitiikka vei Neuvostoliitolta rahat ja sulki rajat niin, että valtakunnassa värjöteltiin kuin simpukan sisässä.

Siinä missä 1960-luvun radikaalit olivat korostetusti nuoria, villisti eläviä ja vapaasti lempiviä, 1970-luvun taistolaisopiskelijat hullaantuivat vanhojen miesten vainoharhaisesta järjestelmästä, jossa nuorisokulttuurin idutkin tallottiin väkivalloin maahan.

Kansanvihollisuuden ajatus lainattiin myös Suomeen ja kaikkeen toimintaan, joka ei edistänyt Neuvostoliiton intressejä, lyötiin neuvostovastaisen leima.

Meillä Helsingin yliopistossa heilutettiin kiivaasti leimakirveitä, mutta jälkeenpäin olen miettinyt, tiesikö kukaan, että venäjän kielen professori Igor Vahros oli valkoemigrantti tai että hän työskenteli jatkosodan aikaan Äänislinnan vakoojakoulussa ja sepitti suomalaisvakoojille peitetarinoita.

Vahros eli Vahromejev syntyi vallankumouksen torvien soidessa Petrogradissa ja toimi sittemmin SNS:ssä, mutta oliko hän neuvostomyönteinen vai ehkä sittenkin neuvostovastainen?

Kun Neuvostoliitto kaatui, leimakirveet oli pakko laskea käsistä. Tilanne oli stagnaatioon luottaneille taistolaisille outo, odottamaton ja absurdi.

Neuvostoliitolle oli vannottu uskollisuutta, jota kuolemakaan ei horjuttaisi, mutta nyt Neuvostoliitto makasi arkussa ja neuvostoliittolaisista oli tullut neuvostovastaisia.

Mitä tehdä? Tšto delat? Näin kysyivät jo Nikolai Tšernyševski ja Vladimir Lenin, mutta kummankin vastaus jäi vajavaiseksi.

Tuttu taistolainen ratkaisi asian linnoittautumalla kotiinsa, missä hän vahvistaa olemassaoloaan Tuure Lehénin dialektisellä materialismilla. Miehen ajanlasku näyttää pysähtyneen vuoteen 1976, jolloin Lehén kuoli ja tämän Työväenluokan maailmankatsomuksesta julkaistiin viimeinen painos.

Vähän ennen Neuvostoliiton loppua vanhan SKP:n kilpailijaksi perustettiin taistolaisten SKPy. Nimen y-kirjain puhui siitä, mistä oli puute: yhtenäisyydestä.

SKPy pääsi vasemmistoliiton kuoriutumisvaiheissa katoamaan, mutta 1990-luvun puolivälissä se heräsi Pakinkylän Veljien avustuksella henkiin. Suurin uudistus koski y-kirjainta. Sitä ei muuttuneessa maailmassa enää tarvittu.

SKP:n taival on ollut hankala eikä se ole saanut ainuttakaan kansanedustajaa. Kari Peitsamosta kaavailtiin Veltto Virtasen kaltaista huumoripoliitikkoa, mutta äänestäjien nauruun on tullut ontto kaiku.

Kauppaopiston naisilla julkisuuteen ponkaissut Peitsamo vastustaa naispappeja ja näkee Paavo Väyrysessä Jumalan Suomen kansalle lähettämän johtajan. Presidentinvaalien aikaan Nokian kultakurkku oli liittymässä keskustapuolueeseen.

SKP:ssä Peitsamon edesottamuksille ei välttämättä hymähdellä, sillä monet muutkin jäsenet olivat vaaleissa Väyrysen kannalla. Kun Ahti Karjalaista ei voinut äänestää, toiseksi paras vaihtoehto oli Väyrynen, jota Neuvostoliitto piti omana miehenään ja KGB luotettavana ystävänään.

Ikiomaa presidenttiehdokasta SKP ei asettanut, vaikka ihan tyrkyllä olisi ollut Erkki Susi, Tiedonantajan tomera päätoimittaja ja erehtymättömyyden ruumiillistuma. Kuntavaaleissa helsinkiläinen Susi sai16 ääntä ja eduskuntavaaleissa peräti 48.

Peitsamon kotikaupunki Nokia on SKP:n vahvinta kannatusaluetta. Valtuustopaikoista kolme tuli Nokialta ja loput kuusi sen ulkopuolelta.

Mitätön menestys on saanut SKP:n nöyrtymään ja kosiskelemaan muita pienpuolueita, punaisia lilliputteja. Jos empivä KTP suostuu, Pohjois-Korean kultti ja juche-aate siirtyvät luonnollisesti SKP:hen.

Tiedonantajassa Pohjois-Koreaa on jo silitetty myötäkarvaan. Juche-konferenssiin osallistunut Aimo Minkkinen ei nähnyt iloisten ja kontaktihakuisten ihmisten maassa muuta ongelmaa kuin tupakoinnin, joka saattaa vaarantaa heidän terveytensä. Mörkövaltio on amerikkalaisten tiedotusvälineiden keksintö. Oikeasti sitä ei ole olemassa.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään