Wijk aan Zeen klassikkoturnaus Hollannissa avasi taas kerran – turnaus pelattiin ensi kerran 1930-luvulla, tosin eri nimellä – šakkivuoden kiintoisasti. 2000-luvulla turnaus on pelattu kolmessa ryhmässä, mutta tämän vuoden uutuus oli kaksi ryhmää: A-ryhmä ja ”haastajaryhmä”. Paitsi Wijk aan Zeessä turnausta pelattiin myös Amsterdamissa ja Eindhovenissa.
Terävimmästä elo-kärjestä mukana olivat muun muassa Levon Aronian, Hikaru Nakamura, Fabiano Caruana ja Boris Gelfand. Kolmen viimeksi mainitun turnaus epäonnistui.
Ukrainasta Venäjälle loikannut Sergei Karjakin pelasi lähes tasollaan ollen kolmas. A-ryhmässä ainoan häviöttömän tuloksen tehnyt Anish Giri sijoittui toiseksi varmalla tyylillään.
Aronianin tahdissa
Siitä on 10 vuotta, kun luin Aronianin haastattelua New in Chess -lehdestä, jossa hän naureskellen totesi olevansa ”nuoren sukupolven johtaja” šakissa. Hauska, itseironinen vitsi, joka vain parantui niin kutsutussa todellisuudessa: 22-vuotias Aronian oli jo ”vanhus” verrattuna erääseen Magnus Carlseniin, jonka kehitys vain kiihtyi yllä kuvatusta ajasta.
Tämän vuoden Wijk aan Zeessä Aronian oli itse varmuus. Hän varmisti turnausvoiton kaksi kierrosta ennen loppua ja ilman viimeisen kierroksen ”kahvilashakkipelin” häviötä hänen suoritustuloksensa turnauksesta olisi ollut yli 3000! Häviö Loek Van Welylle pudotti suoritusluvun 2906:teen.
Tämä peli oli sinänsä hauska: hollantilainen van Wely pelasi elo-kakkosta vastaan hollantilaista puolustusta, Hollannissa. Aronianilla oli tässäkin pelissä voittoasema, mutta šakin julmaan luonteeseen pelinä kuuluu yhden siirron merkittävyys: ”riittävä erhe” ja voittajan nimi vaihtuu.
Šakki on helppoa…
…kun sitä on harjoitellut noin 10 000 tuntia.
Aronianin voittopelit esimerkiksi So Wesleytä ja Sergei Karjakinia vastaan olivat kuin oppikirjasta. Wesleytä vastaan Aronian demonstroi lähettiparin ylivoimaisuutta riittävän avoimessa asemassa ja Karjakinia vastaan nähtiin klassisen kaunis, johdonmukainen esitys siitä kuinka avausetu muutetaan materiaaliksi – tässä sotilaan eduksi – ja viedään loppuun.
Aronianin peli on kulkiessaan klassisen kaunista. Tämän turnauksen 1 pelistä, joista Aronian kokosi kahdeksan pistettä, vajaa reilu puolet voisi pistää šakin oppikirjaan esimerkkipeleinä. Vahva suoritus Aronianilta ja selvä myrskyvaroitus kevään MM-ehdokasotteluiden muille pelaajille.