KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Rasputin, hovin musikka

Pirjo Hämäläinen
16.3.2014 16.00
Fediverse-instanssi:

”Onko Rasputin niin kuin Putin mutta vadelmilla?” ”Vatut on!” ”Ei, olen kuullut, että Putin on Ras-putinin salattu pojanpoika. Venäläiseen tapaan nimen ensimmäinen tavu tippuu pois.”

Verkosta sieppaamassani keskustelussa pohditaan ihmeparantaja Grigori Rasputinin ja ihmepresidentti Vladimir Putinin suhdetta, sillä heidän sukunimensä muistuttavat toisiaan tai ovat jopa toistensa vastakohtia.

Rasputin tulee sanasta ”rasputni” eli kunnoton, irstas ja rietas, joten Putinin taustalla täytyy olla ”putni”, kunnollinen, kunnon heppu. Kenkkuja kansanetymologioita ja pahansuopia sutkauksia on liikkeellä, mutta nimen kunnollisuutta on vaikea kiistää.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kaunokirjallisuuden miljöönä on yhä useammin romanttinen Venäjä, mitä voi suuntautumisesta riippuen joko ihmetellä tai ihailla.

Etuliite ”ras” muuttaa siis kiltin Putinin tuhmaksi Rasputiniksi ja tuo lukuisiin sanoihin kielteistä kaikua, hajoamista ja rikkoutumista. Venäjän Karjalassa manattu ”rasputitsa” on rospuutto, joka pehmittää tien (”put”) ajokelvottomaan kuntoon.

Vaikka Rasputin kuulostaa pilkkanimeltä, sitä kantaa toinenkin siperialainen, vanhemmiten taantunut kirjailija Valentin Rasputin. Hänen romaaninsa Jäähyväiset Matjoralle (1976) on rohkea ja sydäntä raastava kuvaus ekokatastrofista.

Nimeä myöten pahamaineinen oli myös ylioppilas ja kirvesmurhaaja Rodion Raskolnikov, Fjodor Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen päähenkilö.

Raskolnikov juontuu raskolnikeista, vanhauskoisista, jotka nousivat vuoden 1652 reformin jälkeen kapinaan, rikkoivat ortodoksisen yhtenäisyyden ja pakenivat vainoja pohjoisiin erämaihin.

Vanhauskoisia asui Ilomantsissa, Juuassa ja Kuusamossa asti. Ristinmerkki tehtiin kolmen sormen sijasta kahdella eikä vääräuskoisten annettu samoissa pöydissä syödä tai samoissa huoneissa yöpyä.

Ortodoksisesta valtavirrasta erkaantui 1600-luvun puolivälissä myös hurmoksellisia lahkoja, joista hlystit vaikuttivat Rasputinin ajatteluun ja lietsoivat häntä hillittömään käytökseen.

Hlystien lahkon perustivat suuruudenhullut talonpojat Danila Filippov ja Ivan Suslov. Omasta mielestään Danila ei ollut enempää eikä vähempää kuin Herra Sebaot ja Ivan oli olevinaan Kristus.

Ihmisestä tuli elävä jumala, mikäli hän kuoletti lihanhimonsa hurjissa seksiorgioissa ja haureellisissa tansseissa. Sitä paitsi pyhälle kaikki oli pyhää.

Rasputinista, hovin musikasta, on kirjoitettu valtavan paljon, mutta se ei JP Koskista haitannut. Hänen romaaninsa Ystäväni Rasputin (WSOY 2013) kertaa jälleen läpeensä tutun tarinan.

Ihmeparantajan seikkailut olivat kiistatta huimia, mutta kun Koskinen lisää peruspuuroon omia mausteitaan, lukijan kurkkuun jää välillä klöntti, jota ei pysty nielemään.

Putin ei ole Rasputinin salainen pojanpoika, sillä suku jatkui vain naislinjaa pitkin, mutta Koskisen keisariperheellä on neljän tyttären ja yhden verta vuotavan pojan lisäksi kuudes, hännällinen, kellariin piilotettu lapsi.

Ella-raukka tuo mieleen Kaspar Hauserin ja mahdollisesti myös tornikamariin teljetyn vaimon, joka riehuu Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanissa ja polttaa lopulta koko linnan.

Vaikka goottilaiset kauhuelementit ovat aika naiiveja, suomalaiselta menestysteokselta vaaditaan näköjään retroilua, vanhahtavaa tyyliä ja uskomattomia juonenkäänteitä. Kaunokirjallisuuden miljöönä on yhä useammin romanttinen Venäjä, mitä voi suuntautumisesta riippuen joko ihmetellä tai ihailla.

Koskinen on valinnut kertojaksi Rasputinin ottopojan, kovaosaisen Vasilin. Sattumaa tai ei, mutta Vasili ja taiteilija Aleksanteri Ahola-Valo syntyivät molemmat ajan suuressa murroskohdassa, vuonna 1900.

Nokipoikana kiipeillessään Ahola-Valo eli Ali näki omin silmin kaiken, mitä Pietarissa vallankumousvuosina tapahtui. Vitebskissä hän keksi – Marc Chagallin ja Kazimir Malevitšin avustuksella – avantgarden ja otti vaimokseen kaunottaren, joka kuului keisarin seurapiiriin ja Pyhän synodin sukupiiriin.

Kun verisunnuntain mielenosoittajia ammuttiin Talvipalatsin edustalla, viisivuotias Ali kyyristeli luotisateessa, ja kun bolševikit tunnustivat Suomen itsenäisyyden, teini-ikäinen Ali seisoi Smolnan rapussa.

Sanomattakin on selvää, että Ali seurasi vierestä, kuinka Rasputinin ruumista nostettiin Malaja Nevkasta. Vaikka Petrovskin silta sijaitsi Pietarin huvila-alueella, Ali oli heti tikkana paikalla.

Ali tapasi Venäjän toiseksi tsaariksi kutsutun Leo Tolstoin, mutta Venäjänmaan pohjakerroksista putkahtanut Vasili kieritteli marmorikuulia Nikolai II:n kanssa, vaali rakkautta suuriruhtinatar Anastasiaan ja touhusi perintöruhtinas Aleksein kaverina. Tukka hulmuten Vasili matkasi automobiilin takapenkillä Tsarskoje Selon ja Krimin Livadian palatsin väliä.

Tapahtumien alussa Vasili on yksitoistavuotias pojannappula, joka on juuri palannut pyhiinvaellusmatkalta Jerusalemiin.

Vasilin ajatuksissa Jerusalemilla ei ole silti sijaa, ja ainut seikka, jonka saamme retkestä tietää, ovat pyhiinvaeltajien simpukat. Shell-kuoret liittyvät kuitenkin Santiago de Compostelaan ja Pyhän Jaakobin kulttiin.

Haksahduksia Koskiselle sattuu usein, mutta eihän romaanin tarvitse todellisuutta imitoida. Tätä vaaraa ei varsinaisesti olekaan, sillä loppuratkaisu muistuttaa Paavo Haavikon romaania Anastasia ja minä (1994), mutta on oudompi kuin kukaan osaisi kuvitella.

Jekaterinburgin murhenäytelmä on tuottanut määrättömästi löysää haaveilua, joten faktoja kannattaa vilkaista Robert K. Massien teoksesta Romanovit, keisariperheen viimeinen luku (1996).

Kirjoittajan mukaan Anastasia-fantasiat saivat alkunsa jo vuonna 1920, jolloin puolalainen tehdastyöläinen Franzisca Schazkowska otti neutraalimman nimen Anna Anderson ja ilmoitti olevansa suuriruhtinatar Anastasia.

Franzisca oli loukkaantunut tehtaan tulipalossa, mutta ilkeät arvet tuntuivat todistavan bolševikkien verilöylystä. Toisaalta hän ei osannut sen paremmin venäjää kuin englantiakaan, jota keisariperhe puhui keskenään.

Anastasian ihmepelastuksesta käytiin oikeutta 1970-luvulle saakka, mutta Franzisca ei antanut periksi. Korkeassa iässä hän nai vihdoin amerikkalaisen John Manahanin, jolle vaimo oli ainoastaan Anastasia.

”Mitähän tsaari Nikolai ajattelisi, jos näkisi uuden vävynsä”, siilitukkainen jenkki purukumia jauhaen myhäili.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset