Kiinan aloittamia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei pysäytä edes Yhdysvaltain republikaanipresidentti.
Kiinan presidentti Xi Jinping ja Yhdysvaltain demokraattipresidentti Barack Obama solmivat vuonna 2014 sopimuksen, jossa molemmat lupautuivat merkittäviin hiilidioksidipäästöjen leikkauksiin.
Sen jälkeen on väläytelty, että Yhdysvallat voisi republikaanipresidentin avulla irtautua ainakin joistakin sitoumuksista. Se puolestaan johtaisi Kiinan perääntymiseen. Kiinaan perehtyneen tutkijan mukaan Kiina ei enää peräänny.
Yhteiskuntaa ei voi rakentaa, jos ei voi mennä ulos.
– Kiinan muutos tuli sen keskiluokalta, joka huolestui ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Yhteiskuntaa ei voi rakentaa, jos ei voi mennä ulos, toteaa tutkija Fergus Green talous- ja yhteiskuntatieteisiin keskittyvästä London School of Economics and Political Science -yliopistosta.
Yhden tutkimuksen mukaan ilmansaasteiden on laskettu laskettu tappavan vuosittain 1,2 miljoonaa kiinalaista. Ilmansaasteiden lisäksi Kiinaa ovat vaivanneet monenlaiset ongelmat, kuten vedensaamiseen liittyvät vaikeudet joillakin alueilla. Kiinan ilmastopäästöt ovat maailman suurimmat. Ne eivät kuitenkaan ole maailman suurimmat asukasta kohden.
Australialainen Green oli keskiviikkona Helsingissä puhumassa Kiinan energiapolitiikasta ympäristöjärjestö Greenpeacen kutsusta.
Päästöt laskisivat jo vuonna 2025?
Green katsoo, että vanhanmallinen Kiina lakkasi olemasta vuonna 2011. Vanhassa Kiinassa teräs- ja sementtiteollisuus käytti paljon hiiltä, mikä aiheutti paljon päästöjä. Hiilen käyttö on suurin ilmansaasteiden lähde.
Uudenmallinen Kiina aloitti vuonna 2012. Kiina on kääntänyt talouttaan yhä enemmän korkeaan teknologiaan perustuviin tuotteisiin ja palveluihin. Kiinan hallitus päätti vuonna 2013 sekä ilmansaasteiden että hiilen käytön rajoittamisesta.
Lisäksi aurinkosähkö ja tuulivoima ovat merkittäviä tekijöitä maassa.
Kiinassa on alkuvuoden aikana tuotettu 5,8 prosenttia vähemmän kivihiiltä kuin viime vuonna. Siitä huolimatta Kiinan kokonaispäästöt kasvavat, koska öljyn ja maakaasun käyttö lisääntyy.
Kiina laskee, että sen kokonaispäästöt lähtevät laskuun vuonna 2030. Green laskee, että päästöt alkaisivat laskea jo vuonna 2025.
– Toisin kuin monet länsimaat, Kiina lupaa vähemmän ja tekee enemmän, kertoo Kiinassa työskennellyt Green.
Kiina korvaa hiiltä myös ydinvoimalla, jota rakennetaan lisää. Kiina käyttää ydinvoimaa silti vähän moniin länsimaihin verrattuna.
Tehdäänkö tiiviitä kaupunkeja?
Vaikka Kiina on vauhdissa, maalla on edelleen suuria haasteita energia-asioissa. Kiinan itäinen osa on kehittynyttä. Keskinen osa tulee perässä ja läntinen Kiina vielä enemmän jäljessä.
Kiina kaupungistuu edelleen kovaa vauhtia.
– Tehdäänkö tiiviitä kaupunkeja vai väljiä kuten Yhdysvalloissa. Väljissä kaupungeissa on pitkät välimatkat ja autoillaan enemmän, Green pohdiskelee.
Autoilu vaikuttaa muutenkin ilmastopäästöihin.
– Pidetäänkö autoa Kiinassa vielä kauan statussymbolina, tutkija miettii.
Toimiiko päästökauppa?
Kiina aloittaa ensi vuonna kansallisen päästökaupan. Maalla on menossa muutama kokeiluohjelma eri alueilla.
Green miettii, että Kiinan päästökauppajärjestelmä tuskin tulee toimimaan hyvin ja tehokkaasti. Hän arvelee sen merkityksen jäävän vähäiseksi.
Päästökauppajärjestelmät ovat toimineet huonosti muun muassa Euroopan unionissa. Kiinan järjestelmässä on silti toivoa.
– Kiinassa on otettu oppia Euroopan unionin päästökaupan epäonnistumisista, toteaa Greenpeacen hiilikampanjoitsija Harri Lammi.
Myös Lammi on työskennellyt Kiinassa.
Kiinan ilmastoasioihin vaikuttaa paljon maan viisivuotissuunnitelma. Kiina laatii seuraavan viisivuotissuunnitelmansa vuosille 2016–2020.