Jouko Hurun väite (VL 18.9.), että Suomessa käydyn verisen luokkasodan tuloksena oli poliittinen tasapeli, ei pidä yhtä totuuden kanssa.
Työväenluokka eli tuolloin hyvin sorretussa asemassa. Eduskuntavaaleissa 1916 vasemmisto voitti, ja sai 103 kansanedustajaa ja oikeisto 97. Vasemmiston keskuudessa heräsi toivo, että nyt saadaan toiveet toteutetuiksi. Toiveina oli kolmen pennin palkankorotus, kahdeksan tunnin työpäivä ja hevosten kanssa pelloilla juosten ajon lopettaminen. Oikeisto vastusti työläisten vaatimattomia tavoitteita jyrkästi.
Suomi oli vielä tuolloin Venäjän alainen autonominen valtio. Suomen oikeisto Venäjän tsaarin tukemana hajotti laittomasti vasemmistoenemmistöisen eduskunnan. Se oli suuri pettymys työväenluokalle, sillä toiveet parannuksista torjuttiin.
Kun uusissa vaaleissa 1917 oikeistolaiset saivatt enemmistön eduskuntaan, vasemmistolaiset katsoivat parhaaksi syrjäyttää oikeiston vallasta. Syrjäyttäminen aloitettiin vuonna 1918 tammikuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä. Siitä alkoi luokkasota, joka johti työläisten tappioon. Seurauksena oli teloituksia ja nälkää.
Miksi ei Huru halunnut tuoda esille oikeiston julmuuksia ja syytä sisällissodaksi kutsumaansa luokkasotaan? Kaikkiin tekoihin on yleensä syyt, niin oli luokkasotaankin: oikeiston änkyryys 1916.
Suomen oikea itsenäisyyspäivä olisi 4. tammikuuta, koska silloin Korkein neuvosto hyväksyi Suomen itsenäisyyden.