KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Ammatillisen koulutuksen uudistus lyhytnäköistä politiikkaa

Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittamista kaksoistutkintona ei saa romuttaa. Kuva on Jyväskylän ammattiopistosta.

Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittamista kaksoistutkintona ei saa romuttaa. Kuva on Jyväskylän ammattiopistosta. Kuva: Jarkko Mänttäri

Sirkku Ingervo
21.1.2017 15.00

Horisontti

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi porvarihallituksen kärkihankkeista. Lausuntokierros lakipaketista päättyi joulukuussa. Uudistuksen tarkoitus on tulla voimaan jo vuoden 2018 alusta. Samalla ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan 190 miljoonaa euroa.

Lähiopetus ammatillisissa perustutkinnoissa vähenee tuntuvasti tai opiskelijoiden määrä pienenee. Kasvukeskuksissa ammatillisesta perustutkinnosta kiinnostuneita nuoria jäisi ammatillisen perustutkinnon ulkopuolelle. Tätä ei voi paikata lukiopaikkojen lisäämisellä.

Vanhentuvassa Suomessa ei ole varaa päästää yhtään nuorta putoamaan.

Aikuiset ja peruskoulunsa päättäneet opiskelevat jatkossa paljon samoissa ryhmissä. Yksilöllisiä tarpeita korostetaan, mutta tähän ei osoiteta resursseja. Moni 25–45-vuotias ei välttämättä jaksa motivoitua 16-vuotiaiden kanssa opiskelusta. Ja päinvastoin.

Ongelma ei ole yksittäisten ammatillisten koulutusten yhdistäminen, mutta tutkintojen tekeminen vain tämän hetken työelämän tarpeisiin on. Jos työllistymisperustetta korostetaan, samalla voidaan sanoa hyvästit muun muassa kulttuurialan ammatillisille perustutkinnoille.

Porvarihallitus jättää tosiasialliset tavoitteet ja keinot auki. Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävä muutos.

Herää kysymys: aikooko porvarihallitus siirtää ammatillisen perustutkintokoulutuksen valtion ohjauksessa oleviin ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöihin? Siltä vaikuttaa. Se ei ole järkevää.

Ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen osuuden pitää olla vähintään 70 prosenttia eikä lakiluonnosesityksessä kaavailtu 50 prosenttia. Jos suoritusperusteisuutta rahoituksessa korostetaan (lakiluonnoksessa 35 prosenttia), tutkinnot joihin päästään perinteisesti heikoimmilla keskiarvoilla tai ovat hakutoiveissa sijalla neljä tai viisi, ovat kohtuuttomassa tilanteessa. Erityistä tukea tarvitsevien ja vieraskielisten opiskelijoiden osuuden tulisi nostaa perusrahoitusta.

Koulutuksen järjestämisen pitkäjänteinen suunnittelu on uhattuna, jos uudistus toteutuu vähällä perusrahoituksella ja siitä päätetään vuosittain ennakoimattomasti valtion budjetin yhteydessä perustuen vanhentuneeseen tietoon. Nyt rahoitus perustuu todellisiin kustannuksiin.

Mikäli rahoitus on jatkossa mahdollista vain kolmen vuoden mittaisten perustutkintojen suorittamiseen, tulee haasteelliseksi varmistaa kielitaidoltaan heikoille ja erityistä tukea tarvitseville ammattipätevyys.

Nuorten koulutustakuu onkin tärkeää säilyttää. Muidenkin kuin peruskoulusta juuri pääsevien pitää saada opiskelupaikka tai mahdollisuus vaihtaa ammattia opintotukien heikkenemättä.

Pääpaino ammatillisen osaamisen saavuttamisesta on siirtymässä ammatillisista oppilaitoksista työpaikoille. Kaikki työelämässä tapahtuva koulutus toteutuisi koulutussopimuksella tai oppisopimuksella.

Koulutussopimuksella opiskeltaessa opiskelija ei ole työsuhteessa eikä työpaikka maksa korvausta opiskelijalle. Ilman koulutussopimuksen keston aikarajausta oppisopimuskoulutus romuttuu.

Työnantajathan saisivat samat opiskelijat ilmaiseksi työpaikalle ja koulutuksen järjestäjä joutuisi jopa maksamaan työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta ja säilyttäisi tutkinnon valvontavelvoitteen.

Onko työpaikoilla valmiutta ja resursseja ottaa nykyistä enemmän opiskelijoita? Työnantajien mukaan ei ole. Huolena on siksi työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa tehtävien yksipuolisuus, mikä ei takaa ammattitaitoa. Ammatillisen opiskelun laadun varmistamiseksi koulutussopimustyöpaikoille pitää myös edellyttää koulutettu työpaikkaohjaaja toiseksi näyttötutkinnon arvioijaksi.

Ammatillisen perustutkinnon pelkkä ”hyväksytty” tai ”hylätty” suoritus ei kannustaisi panostamaan opiskeluun. On tärkeää, että ammatillisesta koulutuksesta ei tehdä pussinperäkoulutusta. Lukion käyneiden kanssa tulee säilyä tasavertainen mahdollisuus hakea ja päästä korkeakouluihin. Kiintiöt tai tasapuolisesti molempia opiskelutaustoja suosivat pääsykokeet olisivat tähän ratkaisu.

Kaikki eivät halua korkeakouluun. Kalliista valmennuskursseista luopumisen ei pidä lisätä ylioppilaskirjoitusten painoarvoa korkeakouluihin pääsemisessä.

Nuorten koulutustakuu on jatkossakin tärkeä. Muidenkin kuin peruskoulusta juuri pääsevien nuorten pitää saada opiskelupaikka myös välivuosien jälkeen tai mahdollisuus vaihtaa ammattia opintotukien heikkenemättä. Nuorisotakuu tukee koko ikäluokan kouluttamista, myös moniongelmaisten ja heikosti opintoihin kiinnittyvien nuorten.

Kaksoistutkintoa ei saa romuttaa. Lakiesityksessä ei oteta lainkaan kantaa suositun kaksoistutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon, suorittamiseen.

Myös Suomen mestaritason urheilijoiden ammatillisen koulutuksen erityistehtävää pitäisi jatkaa. Urheilu-uran päättyessä heillä olisi mahdollisuus saada työpaikka ammattinsa turvin.

Vanhentuvassa Suomessa ei ole varaa päästää yhtään nuorta putoamaan. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä koulutuksella.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu, KM, oppilaanohjaaja, erityisopettaja, luokanopettaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään