Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti viime viikonloppuna ensimmäisen kerran 415 ppm:n (miljoonasosan) rajan yhdellä mittausasemalla, Mauna Loan observatoriossa Havaijilla. Tarkka lukema oli lauantaina 415,26 ppm.
Viimeksi on arvioiden mukaan yhtä paljon hiilidioksidia ollut plioseenikaudella, kolme miljoonaa vuotta sitten.
Plioseenikaudella maapallon ilmasto oli keskimäärin 2–3 astetta nykyistä lämpimämpi, arktisilla alueilla jopa 10 astetta lämpimämpi. Merien pinta oli mahdollisesti jopa 30 metriä korkeammalla kuin nykyisin.
YK:n pääsihteerin mukaan maapallo on ilmastohätätilan partaalla.
Vajaa kolme vuotta sitten eli syyskuussa 2016 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti pysyvästi eräänlaisena haamurajana pidetyn 400 ppm:n. Juuri tuon rajan ylitys ei itsessään tarkoita mitään dramaattisia muutoksia, mutta psykologisesti se oli tärkeä.
Tammikuussa ennustettiin, että tänä vuonna keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus tulee nousemaan 411 ppm:ään.
Merkittävintä on kiihtyvä muutosnopeus. Viime vuosina se on ollut reilusti yli 2 ppm:n vuodessa, kun vielä 1950-luvulla se oli alle 1 ppm:n.
Esiteollisena aikana pitoisuus oli noin 280 ppm. 350 ppm:n raja ylitettiin 1980-luvun lopulla.
YK:n pääsihteeri varoitti
YK:n pääsihteeri António Guterres varoitti sunnuntaina, että maailma on ilmastohätätilan partaalla, emmekä ole tavoitellulla uralla lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
Uudessa-Seelannissa vierailleen Guterresin mukaan on paradoksaalista, että samaan aikaan kun tilanne pahenee, näyttää poliittinen tahto olevan heikkenemässä.
Guterres listasi kolme tärkeintä keinoa, joihin pitäisi tarttua.
Ensinnäkin verotuksen painopistettä pitäisi muuttaa palkkaverotuksesta päästöjen verottamiseen.
Toiseksi fossiilisille polttoaineille maksetut tukiaiset pitäisi lopettaa.
Kolmanneksi uusien hiilivoimaloiden rakentaminen pitäisi lopettaa ensi vuoteen mennessä.