Latinalaisessa Amerikassa toimivat kiinalaisyritykset huomioivat heikosti toimintansa vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Piittaamattomuus on johtanut kansalaisten mielenilmauksiin ja joskus myös toiminnan keskeyttämiseen.
Esimerkiksi rakennustyöt kiinalaisomisteisessa Jukatanin aurinkovoimalassa ovat seisoneet viime vuodesta lähtien, sillä 60 miljoonan euron projekti käynnistettiin kuulematta alueen alkuperäisyhteisöjä. Paikalliset asukkaat laativat helmikuussa 2019 valituksen ja kieltovaatimuksen. Kuukausia myöhemmin oikeus määräsi projektin keskeytettäväksi.
Argentiinassa rakenteilla olevat kaksi vesivoimalaitosta Santa Cruz -joella käyvät myös esimerkeiksi hankaluuksista kiinalaisrahoitteisissa hankkeissa. Vuonna 2016 Argentiinan korkein oikeus keskeytti Kiinan kehityspankin (CDB) ja Kiinan teollisuuspankin (ICBC) rahoittaman projektin rakennustyöt, kunnes julkinen kuuleminen ja ympäristövaikutusten arviointi olisi saatu tehtyä. Työt keskeytyivät kahdeksi vuodeksi.
Konfliktit havainnollistavat, että kiinalaisten yritysten ja pankkien kannattaisi ottaa hankkeissaan huomioon sosiaaliset ja ympäristötekijät kaikessa, rahoituksesta ja suunnittelusta rakentamiseen ja käyttöön.
Standardeja on, ei halua noudattaa niitä
Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla on meneillään vähintään 983 konfliktia paikallisten asukkaiden ja yritysten välillä. Kiistanalaisia projekteja on kaivosalalla, energian tuotannossa sekä kuljetus- ja viestintäyhteysrakentamisessa. Kiinalaiset firmat rahoittavat monia niistä.
Kansalaisjärjestö Latinoamerica Sustentablen (LAS) ecuadorilainen johtaja Paulina Garzón sanoo, että vaikka Kiinassa on viralliset standardit ympäristön ja ihmisten huomioon ottamisesta, yritykset ja instituutiot eivät ole sisäistäneet niitä.
– Kiina on protektionistisen ja luonnonvaroja käyttöönsä hamuavan visionsa pauloissa. Se ei ole huomioinut sitä hintaa, minkä toiminnasta kärsivät väestöt ja velkaa ottavat maat joutuvat maksamaan pitemmän ajan kuluessa, Garzón selittää.
Periaate ja käytäntö
Vuonna 2019 lukuisat kiinalaiset pankit allekirjoittivat vihreiden investointien periaatekirjan, jossa lupaudutaan arvioimaan investointien sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Toistaiseksi ei ole merkkejä, että periaatetta olisi käytännössä toteutettu.
– Kiinalaiset liikeyritykset ovat aina osoittaneet suurta poliittista pragmaattisuutta. Pankit ovat kiinnostuneita vain liiketoiminnasta, eikä niitä ole haitannut, että toiminta on ollut ympäristönäkökulmasta kyseenalaista. Ne jättävät kaiken vastuun toiselle osapuolelle, Kiinan ja Meksikon suhteisiin keskittyneen yliopistollisen tutkimuslaitoksen johtaja Enrique Dussel toteaa.
Joulukuussa 2020 joukko Kiinan uuden silkkitiehankkeen kansainvälisiä neuvonantajia ehdotti, että Kiina alkaisi tiukentaa ympäristövaikutusten kontrollia ulkomaisille sijoituksilleen. Garzón ja Dussel sanovatkin, että jotain muutoksia on tapahtunut.
– Se on vähittäinen prosessi. Instituutiot ovat joka tapauksessa ymmärtäneet, että yritysten ympäristökäyttäytymistä on parannettava. Toivon vain, ettei se jää pelkäksi sloganiksi, jolla parannetaan projektisuunnitelmien läpimenon mahdollisuuksia, Garzón miettii.