Kolumbian likaisen sisällissodan uusi vaihe:
Kolumbian vuosikymmeniä jatkuneessa ja satojatuhansia ihmishenkiä vaatineessa sisällissodassa siviilit ovat aina joutuneet kärsijöiksi. Maaseutukylissä hallituksen joukot ja oikeistolaiset kuolemanpartiot tappoivat ihmisiä epäiltynä vasemmistosissien tukemisesta. Mitä likaisemmaksi sota tuli ja mitä enemmän ideologiat korvautuivat huumekaupalla, sitä enemmän myös sissit syyllistyivät siviilien murhiin.
Muutaman viime vuoden aikana sissiliikkeet Farc ja ELN ovat kärsineet takaiskuja ja heikentyneet tuntuvasti. Niinpä armeijalle syntyi uusi ongelma: miten osoittaa tehokkuuttaan, jos sissejä ei tahdo enää löytyä tapettavaksi.
Sotilaat kehittivät luovan ratkaisun. He alkoivat siepata ihmisiä kaupunkien slummialueilta ja köyhistä kylistä, pukea heidät maastopukuun ja ampua heidät.
Tapetut ilmoitetaan taistelussa surmatuiksi sisseiksi. Rivisotilaat saavat palkkioksi surmatuista lomia, upseerit ylennyksiä ja koko armeija mainetta.
Lomaa palkaksi
surmatöistä
Sisällissodan kammottavalle uudelle vaiheelle antoi kasvot 24-vuotias sotamies Luis Esteban Montes kolumbialaisen Semana-lehden haastattelussa lokakuussa.
Montes kertoi, miten huhtikuussa 2007 hänen yksikkönsä, Antilooppikomppanian kolmannen joukkueen miehet alkoivat huolestua. Joukkueella ei ollut kuukausiin tilillään yhtään tapettua sissiä. Äitienpäivä oli lähestymässä, ja sotilaat pelkäsivät, etteivät saisi lomaa.
Montesin mukaan miehet tiesivät, että käytäntönä oli kahden viikon loma jokaisesta surmatusta sissistä. Oikeiden sissien puutteessa he päättivät houkutella jonkun siviilimiehen leiriinsä ja lavastaa hänet sissiksi.
Montesilla ei ollut mitään suunnitelmaa vastaan – kunnes hän huomasi, että suunniteltu uhri oli hänen velipuolensa Leonardo, jota hän ei ollut nähnyt 15 vuoteen.
Montes vetosi komppaniansa kapteeniin Leonardon pelastamiseksi. Kapteeni uhkasi panna Montesin miinanpolkijaksi, jos tämä purnaisi.
Montes onnistui kuitenkin auttamaan Leonardon pakoon. Mutta viikkoa myöhemmin hän näki asetoverinsa Leonardoa hautaamassa. Uhrilla oli kolme luotia ruumiissaan ja kasvot oli halkaistu veitsellä.
Virallisen raportin mukaan Leonardo oli taistelussa tapettu sissi, jolla oli ollut hallussaan pistooli ja käsikranaatti. Montesin mukaan Leonardo oli tavallinen 33-vuotias maatyöläinen. Todistusaineisto tukee Montesin kertomusta.
Kuolemanpartiot,
eliitti ja huumekauppa
Leonardon kohtalo ei ole mikään yksittäinen tapaus. YK:n ihmisoikeuskomissaarin Navanethem Pillayn mukaan sotilaiden tekemät siviilien laittomat teloitukset ovat Kolumbiassa ”laajalle levinneitä ja systemaattisia”.
Pillayn mukaan armeijan toiminta saattaa täyttää ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tunnusmerkistön, mikä vaatii kansainvälistä puuttumista, jos Kolumbian oma hallitus ei tee mitään.
Myös Amnestyn mukaan monet tapetuista ovat tavallisia talonpoikia tai paikallisyhteisöjen johtajia. Epäilyttävissä oloissa surmattujen siviilien määrä on kasvanut 2000-luvun alkuvuosista.
Kolme miljoonaa siviiliä on paennut kodeistaan. Suurin osa on maan sisäisiä pakolaisia, mutta lähes 200 000 on paennut Venezuelaan. YK:n mukaan kyseessä on läntisen pallonpuoliskon pahin humanitaarinen kriisi. Koko maailmassakin pakolaisia on enemmän vain Sudanissa.
Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin hallitukselle oikeistopresidentti Alvaro Uriben johtama Kolumbia on kuitenkin Latinalaisen Amerikan mallivaltio ja läheisin liittolainen alueella. Maahan on virrannut miljardeja Yhdysvaltain sotilasapua sekä huumeiden että sissien vastaisen taistelun nimissä.
Human Rights Watch -järjestön (HRW) lokakuussa julkaistun raportin mukaan Uriben hallitus on yrittänyt estää tutkimuksia oikeiston puolisotilaallisten kuolemanpartioiden ja Kolumbian poliittisen eliitin välisistä yhteyksistä. Oikeistokaartien kattojärjestö AUC hajotettiin virallisesti 2006, mutta monet sen joukkioista jatkavat toimintaansa, yhä enemmän pelkkään huumerikollisuuteen keskittyen.
HRW:n mukaan hallitus on mustamaalannut ja painostanut Kolumbian korkeinta oikeutta, joka on löytänyt yhteyksiä esimerkiksi kymmenien kansanedustajien ja oikeistokaartien väliltä. Hallitus on esimerkiksi yrittänyt muuttaa perustuslakia niin, että korkein oikeus menettäisi valtuudet tutkia kansanedustajia.
Bush runnaa
kauppasopimusta
Nyt kuvaan on tullut uusi tekijä, Yhdysvaltain presidentinvaihdos. Bushin ja Uriben suuri, vuosia valmisteltu yhteinen projekti on solmia maiden välille vapaakauppasopimus. Sopimus olisi nyt valmis ratifioitavaksi, mutta tuleva presidentti Barack Obama on ilmoittanut vastustavansa sitä.
Tuoreimpana konstinaan Bush on koplannut vapaakauppasopimuksen ja Yhdysvaltain autoteollisuuden toivoman tukipaketin. Jos demokraatit hyväksyvät Kolumbia-sopimuksen, niin Bush näyttää vihreää valoa autoteollisuuden tuelle.
Autopaketti on tärkeä demokraattien kannatukselle taantuvissa teollisuuskaupungeissa. Siksi asian ratkaisusta tulee hankala testi Obamalle, joka on ilmoittanut vastustavansa Kolumbia-sopimusta ihmisoikeussyistä. Ainakin tällä viikolla Obama on sanonut yhä vastustanut kytkentää.
Uribe puolestaan on ryhtynyt kiillottamaan hallituksensa kilpeä. Hallitus veti pois esityksensä armahduslaista AUC-yhteyksistä syytetyille poliitikoille. Viikkoa ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja Uribe erotti 20 korkeaa upseeria, joiden sanottiin peitelleen siviilien murhia. Samana päivänä kun Obama valittiin, Kolumbian asevoimien komentaja Mario Montoya erosi.
Tällä hetkellä pidetään varmana, että ainakin parissakymmenessä tapauksessa tapettu ”sissi” on tilastojen täydentämiseksi surmattu siviili. Tuhat muuta tapausta ja lähes 500 sotilaan toimet ovat tutkinnassa.
Viisi Luis Esteban Montesin asetoveria on syytteessä Leonardon murhasta. Hänen perheensä oli uskaltanut tehdä oikeusviranomaisille virallisen valituksen.
Montes itse istuu Medellinin lähellä sijaitsevassa kasarmissa eristettynä ja tiukasti vartioituna – oman turvallisuutensa vuoksi.
uutiskirje 
