Maaseutua ei voi tuoda kaupunkiin julistivat taannoin mainostaulut. Vuosien mittaan markkinoidun idyllin ovat toistuvasti rikkoneet viestit karmeista eläinrääkkäystapauksista.
MTV3:ssa esitetty 45 minuuttia osoitti, että suuria maataloustukiakin nauttivalla tilalla naudat saavat hukkua kirjaimellisesti jätöksiinsä ja sitkeimmät kitua mätänevien lajitoveriensa joukossa. Metrisen jätösmäärän syntymiseen tarvitaan kuukausia.
Miten mitataan hermostoltaan kehittyneiden nisäkkäiden kärsimysten määrä ohjelman esittämissä olosuhteissa? Kun kauhistelemme Abu Ghraibin, Guantanamon ja Austerlitschin kaltaisia paikkoja, meidän on kyettävä huolehtimaan, ettei vastaavia löydy suomalaiselta maaseudulta. Boikotointipäätös suomalaiselle naudanlihalle on kai ainoa tepsivä keino.
Eläinlääkäreitä on velvoitettava puolivuosittain katsastamaan jokaisen kotieläintilan (katsastuksella taataan autojenkin kunto) olosuhteet ja mikäli vähäisintäkään aihetta ilmaantuu, on tarkastuskäynti tehtävä pikimmiten poliisiviranomaisen kera. Silloin on kaiken oltava kunnossa.
Eläinten rääkkäyksestä tulee seurata peruuttamaton ja pysyvä eläintenpitokielto. Toimitettu katsastus on oltava maataloustukien maksamisen ehto.
Ohjelman esittämien tilojen elinkeinona ei näyttänyt olevankaan kotieläintenhoito, sillä eihän eläinrääkkäys elätä, vaan maataloustuki.
Toivon ja vaadin, että asiasta tehdään eduskuntakysely. Odotan asiasta vastaavan ministerin vakuutusta tuotantoeläinten hyvinvoinnin valvonnan aukottomuudesta, ennen kuin edes harkitsen ostavani suomalaista naudanlihaa. Toivon, ettei tarvitsisi nähdä enää yhtään tällaista ohjelmaa suomalaiselta maaseudulta.
Enkä vaadi tällaisille ohjelmille sensuuria, päin vastoin kiitän kipeään aiheeseen tarttujia, vaan eläinten kohtelun parantaminen lopettakoon rääkkäysraportit.
Anja Eerikäisen elämäntyö eläinten huonon kohtelun kitkemiseksi ei saa valua hukkaan.