Kaikkien ennusteiden mukaan globaalinkapitalismin kriisi ei ole mikään ohimenevä ilmiö. Ministeri Jyrki Katainenkin ihmettelee vaikeuksien syvyyttä: perinteisen teollisuuden pohja murtuu – työttömyys tulee vain syvenemään…
Samaan aikaan vasemmalla ihmetellään miksi kannatus ei jyrkästi nouse. Ikään kuin tässä olisi kysymys jostain aivan uusista ilmiöistä. Näitä asioita pohti Pentti Haanpääkin monissa kirjoissaan ja novelleissa. Äärioikeiston kannatus vain nousi 30-luvun Euroopassa kaiken kurjuuden keskellä.
Kirjailija Haanpää mietti: ”Ihmiset tavallaan pitävät kapitalismista, sen jännittävästä mahdollisuudesta nostaa toiset huipulle, aina pyörivästä säätykierrosta…” Tuosta uhkapelistä kaikkine piirteineen. Toki tässä hullunmyllyssä sitten ihmisten valtaosa syrjäytyi täysin pohjalle. Juuri se sai massat sitten valitsemaan epätoivossaan kansallissosialismin tai stalinismin ääriaatteet.
Tekeekö ihminen sitten niin järkeviä päätöksiä? Miljoonat pelaavat lottoa jättipotin toivossa, vaikka sitten niiden yleisyys todistaa juuri sattuman kaltaisen voiton mahdottomuudesta.
Ihmiset huijaavat itseään ties minkälaisissa Wincapitan kaltaisissa sijoituksissa. Toinen toistaan suuremmat pölhöydet myyvät iltapäivälehtiä asiallisten uutisten sijaan.
Ihmiskunnan harjoittama luonnonvarojen riisto on jo ylittänyt järkevyyden rajat, ilmakehän lämpenemistä ei onnistuta estämään.