Työllisyyden tukemiseen suunnatut määrärahat hupenevat huimaa vauhtia ja valtion tyhjenevästä kassasta on paha lisää nyhtää. Osa kansanedustajista huutaa valtiota ottamaan lisää velkaa, jatkaen huutoa toisaalle, että ”velkahan on maksettava eikös juu.”
Työvoimakoulutus- ja opiskelupaikat eivät kuitenkaan riitä kaikille, joten työ- ja elinkeinoministeriön tulee miettiä mitä pikimmin palkkioita niille yrityksille, jotka osallistuvat työvoimatalkoisiin.
Työvoimatalkoisiin tarvitaan kaikkien, myös työttömien, osallistuminen. Mikäli työttömyyskorvauksen saamisen ehdoiksi sisällytetään muun muassa yhdyskuntapalvelua, niin jo sillä lisätään kuntien mahdollisuuksia kohdentaa taloudellisia resursseja peruspalveluihin ja luodaan lisää työpaikkoja.
Työpaikkojen ollessa kiven alla on valtion tuettava yrityksiä ottamaan merkittävästi enemmän työharjoittelijoita, joille pitää myös maksaa palkkaa. Työttömyysputkeen joutuneille, työvoimakoulutuksen ja opiskelupaikkojen ulkopuolelle jääneille tai jättäytyneille pitää valtion ja kuntien tuella järjestää työhön tutustumisia, työharjoittelua tai yhdyskuntapalvelusta.
On tärkeää, että nuorille ja pitkäaikaistyöttömille muodostuu kokemusta työn tekemisen ilmapiiristä, jolla ehkäistään totaalista työelämästä syrjäytymistä ja tuetaan asuinkunnan selviytymistä taantumasta.
Työttömyyskorvaus voidaan porrastaa siten, että vapaaehtoinen osallistuminen tuottaa korotettua tukea. Jo mielikuva työelämässä olemisesta mahdollistaa halun sinne pyrkimiseen syntymisen. Pitää muistaa, että taantuman jälkeen edessä voi olla niin yrityksiä kuin julkista sektoriakin riivaava työvoimapula, jollaista nyt työttömyyspiikin kohdalla voi olla vaikea uskoa.