Suomalaisen jalkapallokulttuurin pitää katsoa taakseen ja palata korjaamaan virhe, joka edesauttoi lajin ajautumisen siihen suohon, josta se edelleen ylös pyrkii.
1970-80-luvulla esimerkiksi kannattamani Lahden Reippaan kotimatseissa oli koko jalkapalloa seuraava väki Kisapuiston katsomossa, aina viereisen Lyseon rinnettä myöten. Junioreiden ja valmentajien tähtihetkiä olivat pelaajien otteet kentällä ja matsien fiiliksestä nauttiminen. Seuraavien päivien harjoituksissa tilanteet elettiin yhä uudestaan. Mallia haettiin niin Pertti Jantusen taituruudesta kuin Revon Miken peräänantamattomuudesta. Jalkapallo oli vielä silloin parasta paikan päällä ja itse koettuna.
1990-luvulta alkaen yhteiset jännityshetkien kokemiset ovat olleet laskusuunnassa. Enenevissä määrin junioreiden turnaukset ja pelipäivät pidetään rinnakkain edustusjoukkueen kotipelipäivien kanssa. Tiedän, että kesä on lyhyt ja junioreiden vanhemmille sopivien pelipäivien määrä rajallinen. Kaikkea emme voi saada, joten on keskityttävä olennaiseen.
Seurojen junioriorganisaatioiden pitääkin ”kieltää” joukkueidensa osallistuminen sellaisiin tapahtumiin, jotka ovat edustusjoukkueen kotipelipäivinä ja osaltaan edesauttaa seuran jalkapalloväen mahdollisuutta osallistua kauden päätapahtumiin, edustusjoukkueen kotiotteluihin.
Suomalainen jalkapallokulttuuri ei nouse suostaan, ellei koko jalkapalloväki tunne halua osallistua siihen, mistä jalkapallossa on kysymys. Tärkeintä ei ole perheen vesselin juniorijoukkueen tai edes seuran edustusjoukkueen menestyminen, vaan edustusjoukkueen kanssa kulkeminen.
Jos ajatukseni tuntuvat vierailta, niin seuratkaa Euroopan seurajoukkueiden organisaatioiden toimintaa. Siellä yhteenkuuluvaisuudentunne on avain sekä seurojen kansalliseen että kansainväliseen menestymiseen. Maajoukkueen peleihin osallistuminen on silloin luonnollinen osa jatkumoa, johon seurajoukkueissa jo on kasvettu. Maaotteluissa kannattajat edustavat muun muassa pukeutumisessaan ensisijaisesti kotiseuraansa, vaikka maataan kannattavatkin.
Pidän lähtökohtana sitä, että kotimaisten jalkapallosarjojen kotipelipäivä pitää jälleen pyhittää edustusjoukkueen ja siten suomalaisen jalkapallon tarpeita suosivaksi.