Hälventääkseen omia vaalirahasotkujaan, ovat porvaripuolueet nostaneet ay-liikkeen maksamat vaaliavustukset täysin käsittämättömään valoon. On saatu jopa osa työläisistä uskomaan, että ay-liikkeen rahoja on käytetty vääriin, kun vaaleissa on tuettu ay-liikkeen omia, työväenpuolueiden ehdokkaita.
Sitähän varten ammattiyhdistysjärjestöt on perustettu, että ne pitävät työväestön puolia yhteiskunnan joka sektorilla. Ei työväestön elämisen ehdoista päätetä pelkästään työehtosopimusneuvotteluissa, vaan mitä suurimmassa määrin niihin vaikuttavat myös eduskunnassa säädettävät lait ja asetukset.
Eikö se ole silloin jokaisen työläisen kannalta hyvä asia, että eduskunnassa on mahdollisimman paljon niitä kansanedustajia, joille työväestön asema ja toimeentulo on tärkeätä. Jos ay-liike ei toimisi sen puolesta, että eduskuntaan valittaisiin myös työväestön edustajia, jättäisi se tärkeän osan sille kuuluvista tehtävistä hoitamatta.
Suurin osa työikäisistä kansalaisista kuuluu johonkin ammattijärjestöön, turvatakseen oman toimeentulonsa puolustamisen. Työväestön tarpeista kantavat huolta pääsääntöisesti työväenpuolueet. Pääoman tarpeita ja toiveita puolustavat pääasiassa porvaripuolueet. Tämä on historiallinen tosiasia, vaikka sitä kaikin keinoin pyritään hämärtämään.
Kannattaa miettiä motiivia, jonka perusteella vaalirahoja maksetaan. Lahjonnasta ei voi olla kysymys silloin, kun ay-liike tukee omia ehdokkaitaan. Läpimenneeltä ehdokkaalta odotetaan vain, että hän toimisi sellaisten lakien ja toimenpiteiden puolesta, joista on hyötyä suurimmalle osalle kansalaisia. Sen sijaan panee miettimään, mikä on yksittäisen yrityksen motiivi missäkin tilanteessa.
On kuitenkin vain hyvä asia, jos kohun myötä saataisiin vaalirahoitukseen joku tolkku, jolla suoranaiset lahjonnat ja väärinkäytökset pystytään eliminoimaan pois.
uutiskirje 
