KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Muslimien uskonnollistaminen on virhe

Kaikki muslimit eivät halua välttämättä kasvattaa lapsiansa uskonnolliseen koodistoon. Islamilainen sharia-poliisi nuhtelee nuoria tyttöjä länsimaisesta pukeutumisesta katutarkastuksessa Indonesian Banda Acehissa joulukuussa 2009.

Kaikki muslimit eivät halua välttämättä kasvattaa lapsiansa uskonnolliseen koodistoon. Islamilainen sharia-poliisi nuhtelee nuoria tyttöjä länsimaisesta pukeutumisesta katutarkastuksessa Indonesian Banda Acehissa joulukuussa 2009. Kuva: Lehtikuva/ BEAWIHARTA

Yleisin väärä mielikuva Suomessa asuvista muslimeista on, että heidän elämänsä on läpeensä uskonnon sävyttämää, islamtutkija Aini Linjakumpu sanoo.

Jouko Huru
12.12.2009 10.00

Lapin yliopistossa työskentelevä politiikantutkija Aini Linjakumpu sanoo, että länsimaissa asuvien muslimien ja ylipäätänsä kaikkien islaminuskoisten pitäminen samankaltaisina on paha virhe. Tästä virheestä kärsivät sekä muslimit että lopulta heihin ennakkoluuloisesti suhtautuvat toisuskoiset.

Linjakumpu on yksi harvoja suomalaisia islamtutkijoita, joka on erikoistunut nimenomaan poliittiseen islamiin.

Hiljattain häneltä on ilmestynyt kirja Islamin globaalit verkostot (Vastapaino 2009). Siinä hän tutkii islamia kansainvälisen politiikan ilmiönä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Poliittisen väkivallan kohteet sattuman-varaisia.Maahanmuuttokeskustelussa ääripäät esillä.Uskonnolliset elementit yhdistettävä länsimaiseen demokratiaan.

– Keskeisin motiivi kirjan tekemiseen lienee pyrkimys ymmärtää ylikansallista islamia, jossa on jonkinlainen poliittinen vire.

– Ylikansallinen tai globaali islam on luonteeltaan kovasti erilainen kuin kansallinen islam.

Islam ei näyttäydy Linjakummulle pelkästään Lähi-itään paikannettavana hierarkkisena ja yhtenäisenä ilmiönä. Hän tarkastelee sitä yli rajojen levittäytyvien verkostojen avulla, jolloin tulee esiin muslimikulttuurien moniulotteisuus.

– Pyrin osoittamaan islamilaisen maailman sisäisesti moninaiseksi.

Linjakumpu ei arkaile puhua kirjassaan al-Qaidasta tai vaikkapa Muhammed-pilakuvien aiheuttamista kriiseistä.

Vihollinen selvä Al-Qaidalle

Linjakumpu arvioi, että kansallisen ja ylikansallisen islamin politiikan ero on kohteissa.

– Kansallisella tasolla politiikan kohteet on yleensä aika konkreettisia. On hallituksia, joista ei tykätä. On politiikan tekemisen tapoja, joista ei tykätä. Silloin pystytään hyvin tarkkaan määrittelemään mistä on kysymys. Viholliset ovat silloin lähellä ja poliittinen tilanne on läsnä.

Tilanne on siis hyvin hahmoteltavissa kansallisella tasolla. Kansainvälisellä tasolla tilanne on toinen. Yleensä silloin on kysymys yleisemmästä ja abstraktimmasta poliittisesta taistelusta.

– Toisaalta esimerkiksi al-Qaidan poliittinen ideologia on kauhean yksinkertaista ja konkreettista. Se toimii sillä tavalla, että vihollisia ovat Yhdysvallat ja sen politiikka ja edelleen länsimaat valikoidusti. Vihollinen on selvä.

Linjakumpu näkee islamistien väkivaltaiset iskut politiikkana.

– Iskut ovat poliittisen toiminnan muoto. Ei käydä vaaleja eikä mietitä, miten saadaan rakennettua yhteiskuntaa vaan iskut ovat sitä poliittista toimintaa.

Sattumanvaraisuus
ruokkii ennakkoluuloja

Politiikan ylikansallinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että iskujen kohteet ovat tietyssä mielessä sattumanvaraisia. Ne riippuvat kansallisista ja paikallisista aktivisteista.

– Logiikka näyttää sattumanvaraiselta. Vihollisena on länsimaat taikka sitten Tanska tässä pilakuvakriisissä. Kohde voi olla mikä tahansa, joka voidaan verkostoloogisuuden kautta yhdistää länsimaihin tai Tanskaan.

Sattumanvaraisuus ruokkii ennakkoluuloja. Ennakkoluulot saattavat rakentaa vihollisia kaikista muslimeista – tai kuviteltujen muslimien näköisistä muukalaisista.

Linjakumpu sanoo, että saman logiikan mukaan Suomessakin joku ääri-islamisti saattaisi ryhtyä tekemään tämän tyyppistä politiikkaa.

– Siihen löytyisi perusteet, jos on tarve, koska perusteluketjut voidaan rakentaa väljemmin ja vapaammin, vapaammin kuin vaikka se, miten islamilainen liike toimii egyptiläisessä politiikassa.

Linjakumpu ei kuitenkaan pidä Suomea todennäköisenä iskujen kohteena.

Muslimit eivät kaikki samanlaisia

Linjakumpu toistaa usein puheissaan – oikeaan osuvasti – että muslimit ei ole mikään yksi ja yhtenäinen kuppikunta. Islamilaisen kulttuurin edustajat saattavat olla sekä poliittisesti että uskonnollisesti hyvin toisistaan poikkeavia.

Yleisin väärä mielikuva Suomessa asuvista muslimeista on Linjakummun mukaan se, että heidän elämänsä olisi läpeensä uskonnon sävyttämää.

Linjakumpu puhuu asioita väärin painottavasta uskonnollistamisesta. Siitä kärsivät kaikki.

Hän näkee uskonnollistamiseksi esimerkiksi median helpon tavan kysyä muslimikulttuurista Suomessa asuvilta uskonnollisilta johtajilta. He luonnollisesti painottavan kulttuurinsa uskonnollisia puolia.

– Pitäisi kuunnella monenlaisia ääniä.

Linjakummun mukaan on monenlaista ja monenvahvuista islamia, hyvin maallistunuttakin.

– Eivät kaikki muslimit ajattele koko ajan vain ja ainoastaan sataprosenttisesti elämäänsä uskonnon kautta.

Linjakumpu sanoo rohkeasti, etteivät kaikki muslimit halua välttämättä kasvattaa lapsiansa tiettyyn uskonnolliseen koodistoon:

– Tarkoitan sitä, etteivät he välttämättä halua esimerkiksi naisen asemoituvan tietyllä uskonnollisella koodistolla suomalaiseen yhteiskuntaan.

Rohkeutta islamiin tutustumiseen

Linjakumpu peräänkuuluttaa rohkeutta muslimeihin tutustumisessa. Sitä tarvitaan sekä tutkimuksen että arkielämän tasolla.

Tutkijana Linjakumpu sanoo, että varsinkin poliittista islamia tutkittaessa syyllistytään helposti hyökkäävään asenteeseen tai sitten tutkimuksessa on apologinen kaikki pyhittävä vire.

Samoja helmasyntejä potee suomalainen maahanmuuttokeskustelukin. Ääripäät nousevat esiin.

Linjakummun mukaan maahanmuuttopolitiikassa saatetaan kielteisten asenteiden vastapainoksi kuunnella liiaksi juuri uskonnollisia toimijoita.

– Näin saattaa käydä, kun mietitään, miten pitää toimia esimerkiksi kouluissa ja sairaanhoidoissa.

Linjakumpu sanoo, että on hyvä Suomessakin pohtia ajoissa ilman hysteriaa muslimikulttuurin ja suomalaisen kulttuurin törmäyksen eri piirteitä.

– Olisi hyvä mietti, miten yhdistetään uskonnolliset elementit tällaiseen tasavaltalaiseen tai länsimaisen demokratian malliin. Mitä ovat silloin hallinnon ja politiikan muodot?

Linjakummun mielestä hallittu harkinta on vaikea laji.

– Sitä tosiasiaa ei voida torjua, että valtiot, yhteiskunnat ja kulttuurit muuttuvat. Se pitää hyväksyä.

Erilaisia kulttuurisia virityksiä syntyy vääjäämättä. Silti ei voida Linjakummun mukaan hyväksyä mitä tahansa.

– Ei voida myöntyä kaikkiin vaatimuksiin, jotka ovat mahdollisesti ristiriidassa valtiollisen järjestyksen kanssa.

Linjakumpu sanoo, että pitää löytää kohtuullisia käytännön ratkaisuja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

Zama Zama -kaivosmiehiä epävirallisessa siirtokunnassa Johannesburgissa

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään