KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Vasemmistoliiton poliittiset tavoitteet

Kuva: lehtikuva. kuvaa on käsitelty

Kalevi Suomela
11.6.2010 8.45

Usein puoluekokousten lähestyessä suurta yleisöä ja mediaa eniten kiinnostavat kysymykset koskevat kokouksissa tehtäviä valintoja. Etenkin puheenjohtajavalinnat puhuttavat, yhä useammin myös puoluesihteerivalinnat. Valintoihin latautuu toiveita ja pelkoja, ja tarkkailijoiden enemmän tai vähemmän villejä spekulaatioita milloin puolueen linjasta, milloin suuremmista yhteiskunnallisista muutoksista, milloin jonkinlaisesta katharsiksesta, milloin johtohenkilöiden messiaanisesta karismasta jne. milloin mistäkin.

Vasemmistoliiton puoluekokousta ollaan lähestymässä tässä suhteessa tyynesti. Valinnoissa sen paremmin puheenjohtajaksi kuin puoluesihteeriksi ei odoteta yllätyksiä. Huomion siis tulisi kohdistua siihen, miten kokous aikoo linjata politiikkaansa. Mutta tässäkään suhteessa suuri media ei ole ollut kovin kiinnostunut Vasemmistoliitosta.

Ruotsin Vänsterpartietilla oli muutama viikko sitten pidetyssä puoluekokouksessaan valintojen suhteen sama rauhallinen tilanne kuin Vasemmistoliitolla, mutta puolue sai paljon enemmän mediahuomiota. Se johtui Suomen tilanteesta selvästi poikkeavasta yleispoliittisesta asetelmasta. Ruotsissa Vänsterpartiet on ympäristöpuolueen kanssa mukana sosiaalidemokraattien vetämässä koalitiossa täpärässä taistelussa maan hallitusvallasta ja siten koko maan politiikan suunnasta. Meillä tällaista asetelmaa ei ole, vaikka ulkoiset edellytykset tuntuisivat olevan liki samanlaiset.

ILMOITUS
ILMOITUS
Voidaan väittää, että demokratia on sitä kypsempi, mitä enemmän huomio kohdistuu puolueiden poliittisiin ohjelmiin henkilövalintoihin kohdistuvan kiinnostuksen rinnalla.

Meillä ainakin niin sanotun oman väen huomion tulisikin kohdistua tiukasti siihen, miten kokous aikoo linjata Vasemmistoliiton tulevaa politiikkaa. Jos tämän kiinnostuksen takana on Ruotsin tai Norjan poliittisten asetelmien herättämiä ajatuksia poliittisen liittoutumisen tarjoamista näkymistä, niin sen parempi. Demokratiassa pieni puolue voi vaikuttaa politiikkaan vain kolmella tavalla: argumentaationsa pätevyydellä, poliittisella yhteistyöllä ja viime kädessä liittoutumisella. On syytä muistaa, että Vasemmistoliito on pieni puolue. Eikä poliittisen vaikuttamisen logiikka muuttuisi, vaikka puolue olisi nykyistä paljonkin suurempi.

Puolueiden ohjelmilla on demokratiassa useita tehtäviä. Ne ovat julkisia asiakirjoja, jotka kertovat medialle ja suurelle yleisölle, mitä puolue politiikan eri alueilla tavoittelee. Tätä voidaan kutsua ohjelmien imagoa luovaksi funktioksi. Tärkeämpi tehtävä on kuitenkin sisäinen. Ohjelmat kertovat jäsenille, jäsenyyttä harkitseville ihmisille ja puolueen edustajille sekä valtiollisissa että kunnallisissa luottamustehtävissä, mitä on yhteisesti päätetty puolueen politiikasta sen eri alueilla. Tätä voi kutsua ohjelmien poliittista identiteettiä rakentavaksi funktioksi. Molemmissa funktioissaan ohjelmat tietysti ovat myös puheenvuoroja demokraattisessa keskustelussa. Ja keskustelulle tarjoutuvat tietysti parhaat mahdollisuudet ennen päätöksentekoa, kun ohjelmat ovat vielä luonnosasteella.

Voidaan väittää, että demokratia on sitä kypsempi, mitä enemmän median ja julkisen keskustelun huomio kohdistuu puolueiden poliittisiin ohjelmiin henkilövalintoihin kohdistuvan kiinnostuksen rinnalla. Tässä suhteessa Suomi valitettavasti ei ole vielä kovin kypsä demokratia. Erityisesti Vasemmistoliiton saama julkisuus kärsii myös poikkeuksellisen sitkeistä imagoharhoista.

Ohjelma-asiakirjat muodostavat hierarkkisen rakenteen. Periaateohjelmat eli puoluelainsäädännön tarkoittamat puolueohjelmat ovat ideologisia tekstejä. Sellaisia puolueet laativat yleensä vuosikymmeniksi. Vasemmistoliiton perustavassa kokouksessa vuonna 1990 hyväksyttiin tähän tarkoitukseen vain perustamisjulistus. Ensimmäisen varsinaisen puolueohjelman Vasemmistoliitto sai 1998. Se oli hyvä ohjelma, mutta oli tekstinä liian pitkä ja raskas, ja jäi lyhyen kenttäkäsittelyn takia tuntemattomaksi. Voimassa oleva puolueohjelma on vuodelta 2007. Sitä käsiteltiin kentällä ennen puoluekokouspäätöstä erittäin perusteellisesti.

Jokaisessa puoluekokouksessa tärkein poliittinen asiakirja on poliittinen tavoiteohjelma. Sitä voidaan pitää puolueohjelman operatiivisena määritelmänä. Se kattaa lähtökohtaisesti ne poliittiset tavoitteet, joita puolue aikoo pitää esillä seuraavan puoluekokouskauden aikana. Nyt käsillä olevan poliittisen tavoiteohjelman aikajänne on ajateltu myös huhtikuussa vuonna 2011 valittavan uuden eduskunnan vaalikauden kattavaksi. Politiikan suunnittelun kannalta aikaperspektiiviä voidaan pitää realistisena. Käsillä oleva poliittinen tavoiteohjelma muodostaa näin ollen luonnollisen lähtökohdan puolueen vaaliohjelman laatimiselle.

Puoluekokoukset käsittelevät vain puolueohjelmia ja poliittisia tavoiteohjelmia. Puolueella voi lisäksi olla – ja tulee olla! – suuri määrä politiikan eri alueiden erityisohjelmia. Niitä työstävät erilaiset puoluehallituksen mandaatilla toimivat asiantuntijaryhmät ja ne vahvistetaan puoluevaltuustossa, joka puoluekokousten väliaikana on puolueen ylin päättävä elin. Taustalla oleva olettamus tietysti on, että kaikki ohjelmat muodostavat eheän, koherentin, kokonaisuuden.

Poliittisesta tavoiteohjelmasta käytävässä keskustelussa on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole ideologinen ja filosofinen periaateohjelma, vaan ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun liittyvä ja aikaan sidottu poliittinen ohjelma. Luonnos on laadittu oivaltavasti siten, että johdannon jälkeen on eri politiikka-alueita käsittelevät luvut, joista jokainen alkaa yleisellä ’resonemangilla’, joka perustelee esitettävät konkreettiset tavoitteet ja liittää ne puolueohjelman perusfilosofiaan. Tässä suhteessa jokunen selvennys saattaa vielä olla paikallaan.

Me elämme yhteiskunnassa, jossa toimii kaksi hyvässä tai huonossa vuorovaikutuksessa olevaa ja myös keskenään kilpailevaa logiikkaa. Toinen on markkinoiden logiikka ja toinen on demokraattisen lainsäädännön ja poliittisen ohjauksen logiikka. Sosialistisen vasemmiston filosofinen ydin on siinä, että se samaistuu klassisen liberalismin ihmisoikeus- ja demokratiafilosofiaan, mutta irtisanoutuu sen poliittisesta taloustieteestä ja vaatii demokratialle oikeutta säädellä talouden pelisääntöjä.

Tästä on historiallisesti seurannut kaksi asiaa. Ensimmäinen on työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä ja hyvinvointivaltiota ylläpitävä lainsäädäntö. Toinen on pyrkimys yleisempään talouden sääntelyyn työntekijän, kuluttajan ja luonnon suojelemiseksi, tuloerojen kaventamiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja kehityksen edistämiseksi. Ensin mainitussa asiassa sosialistinen vasemmisto on parikymmentä vuotta joutunut olemaan puolustuskannalla. Jälkimmäinen asia tuntuu kokonaan karanneen käsistä globalisaation myötä, eikä olekaan saatavissa hallintaan muuten kuin kansainvälisellä ja ylikansallisella yhteistyöllä.

Puolueohjelmaesityksessä on yksittäisiä tavoitteita, jotka voisi muotoilla paremmin, ja lisäksi on olemassa valtava määrä tavoitteita, jotka perustellusti olisi voinut sisällyttää ohjelmaan. Varsinkin viime mainitussa suhteessa maltti on kuitenkin valttia. Se politiikan kenttä, jossa vasemmistoliittolainen joutuu operoimaan ja ottamaan kantaa, on liian rikas, jotta kaikkia tilanteita varten voitaisiin luoda ohjeistusta ja suuntaviivoja. Tämän takia täydellisinkin poliittinen tavoiteohjelma voi olla vain suuntimia antava kokonaisuus. Paljon on jätettävä – ja voidaan huoleti jättää – poliittisten toimijoiden oma-aloitteisuuden ja innovaatioiden – sekä erityisohjelmien laatimisen! – varaan.

Puoluekokoukselle nyt käsillä oleva poliittisen tavoiteohjelman luonnos antaa erinomaisen perustan lähivuosien politiikasta käytävälle keskustelulle. Olen itse puoluekokousedustaja. Toivon kuulevani – sen sijaan, että kuurnittaisiin ohjelmaesityksen pilkkuja – paljon eri politiikka-alueita koskevia puheenvuoroja, joissa syvennetään erilaisten asioiden luonteen yksityiskohtaista ymmärtämistä ja rakennetaan näin positiivisella tavalla sekä puolueen identiteettiä eli itseymmärrystä ja sen mahdollisimman hyvältä ja uskottavalta näyttävää ulkoista kuvaa eli imagoa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

Kolme oppositioryhmää jätti hallitukselle välikysymyksen Palestiinan tunnustamisesta.

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

Laura Meriluoto.

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

Postin työntekijöiden asema huolestuttaa pörssilistautumisessa.

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
03

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
04

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
05

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään