Vanha ja vaiheikas kieli
Kiinalla on maailman vanhin yhä käytössä oleva kirjoitusjärjestelmä, jonka ensimmäiset merkit kaiverrettiin luihin 1200 eaa. Uusimman arkeologisen tiedon mukaan ne saattavat olla vielä paljon vanhempiakin.
Mandariinikiinan kirjainmerkkejä on noin 100 000, ja kullakin voi olla yksi tai useita merkityksiä. Monet kielen sanat myös kuulostavat samalta, mutta tarkoittavat eri asioita. Merkitykset oppii vain ulkoluvulla.
Kiinan historian aikana kirjainmerkeistä on aika ajoin pyritty eroon. Kiinan kommunismin isä Mao Zedong halusi luopua niistä, mutta päätyi lopulta yksinkertaistamaan merkistöä laajentaakseen lukutaitoisten piiriä.
Hongkong, Taiwan, Macao ja monet ulkokiinalaiset käyttävät yhä perinteisiä kirjainmerkkejä. (IPS)
Yleistynyt tietokoneen ja kännykän käyttö on saanut varsinkin nuoret kiinalaiset unohtamaan osan oman kielensä kirjoitusmerkeistä.
Konetta tai puhelinta naputellessaan useimmat turvautuvat latinalaisin aakkosin ilmaistuun mandariinikiinaan, joka tunnetaan nimellä pinyin. Kun naputtelee sillä sanan alkukirjaimia, kone tarjoaa joukon kiinankielen merkkejä, joista valita.
– Tietenkin kirjoitan pinyiniä, koska se on paljon helpompaa, pohjoisessa Dandongin kaupungissa asuva Yu Daihai, 23, sanoo.
Hän myöntää, että kirjainmerkit muodostavat kiinalaisen kulttuurin ytimen, ”mutta niiden kirjoittaminen on paljon vaikeampaa”.
Mahdoton tehtävä
Yu ei ole kirjoittanut käsin mitään puoleen vuoteen ja sanoo alkaneensa unohtaa koko taidon. Viime vuonna häntä pyydettiin työpaikkamessuilla kirjoittamaan ansioluettelo käsin. Todettuaan, ettei osaa kaikkia merkkejä, hän pyysi luvan lähettää sähköinen hakemus.
Kiinan nuorten päivälehden huhtikuinen kysely paljasti, että 83 prosentilla vastanneista oli vaikeuksia kirjainmerkkien kanssa.
Dayang Net -internetportaalin kyselyssä taas ilmeni, että 43 prosenttia käyttää työpaikallaan tietokonetta kaikkeen kirjoittamiseen. Toinen 43 prosenttia käyttää kirjainmerkkejä vain nimikirjoituksessaan tai täyttäessään suppeita kaavakkeita.
Tärkein muutoksen aiheuttaja on asiantuntijoiden mukaan kännykkä. 1,3 miljardin asukkaan Kiinassa lähetetään eniten tekstiviestejä maailmassa, ja pinyin syrjäyttää niissä mandariinin.
Ankaraa pänttäämistä
Kiinalaislasten äidinkielenopetus käsittää runsaasti ulkolukua ja merkkien kopiointia. Täyttäessään 15 vuotta heidän on määrä hallita vähintään 3 000 merkkiä. Merkkejä on kaikkiaan jopa 100 000, joista yleisesti käytettyjä noin 7 000.
Monille kiinalaisille kirjainmerkit ovat olennainen osa heidän henkistä ja kulttuurista identiteettiään. Niiden opiskelun uskotaan myös parantavan keskittymistä ja pitkäjännitteisyyttä.
Yhä useampi nykynuori kuitenkin turvautuu tietokoneeseen myös läksyjen teossa. Chongqingin kaupungissa tehty selvitys kertoo, että 65 prosenttia koululaisista piirtää merkkejä vain oppitunnilla ja kokeissa. Yli 75 prosenttia katsoo, että käsin kirjoittaminen voitaisiin korvata kokonaan tietokoneella.
Opetusministeriön parin vuoden takaisessa kyselyssä opettajat valittivat oppilaiden kirjoitustaidon heikkenevän.
Mandariinin vastaisku
Vastaiskuna ministeriö järjesti viime vuonna kirjoituskilpailun, johon osallistui kymmenen miljoonaa koululaista. Käsin kirjoittamista rohkaistaan kouluissa muillakin keinoin.
Kalligrafiaa eli kaunokirjoitustaidetta opettajainkoulutuslaitoksessa opettava Wu Bailing korostaa, että aineen opetusta kouluissa tulisi lisätä.
– Kirjainmerkit ovat Kiinan suurin saavutus. Merkki on kiinalaisen kulttuurin ydin, jota mikään teknologia ei voi korvata, hän vakuuttaa.
Vanha ja vaiheikas kieli
Kiinalla on maailman vanhin yhä käytössä oleva kirjoitusjärjestelmä, jonka ensimmäiset merkit kaiverrettiin luihin 1200 eaa. Uusimman arkeologisen tiedon mukaan ne saattavat olla vielä paljon vanhempiakin.
Mandariinikiinan kirjainmerkkejä on noin 100 000, ja kullakin voi olla yksi tai useita merkityksiä. Monet kielen sanat myös kuulostavat samalta, mutta tarkoittavat eri asioita. Merkitykset oppii vain ulkoluvulla.
Kiinan historian aikana kirjainmerkeistä on aika ajoin pyritty eroon. Kiinan kommunismin isä Mao Zedong halusi luopua niistä, mutta päätyi lopulta yksinkertaistamaan merkistöä laajentaakseen lukutaitoisten piiriä.
Hongkong, Taiwan, Macao ja monet ulkokiinalaiset käyttävät yhä perinteisiä kirjainmerkkejä. (IPS)
uutiskirje 
