Näin gallupissa kysyttiin
Haastatelluilta kysyttiin: ”Maailmankaupasta yli puolet tapahtuu monikansallisten yritysten sisällä. Yrityksiltä edellytetään talousraportoinnissaan kuitenkin hyvin vähän tietoa sisäisestä kaupastaan. Pitäisikö suuryrityksiltä mielestänne edellyttää omien tulojen ja veronmaksunsa raportointia nykyistä tarkemmin ja läpinäkyvämmin?”
Kysymykseen vastasi kyllä 80 %, ei 14 % ja ei osaa sanoa 6 %.
Neljä viidestä (80 prosenttia) suomalaisesta kannattaa aiempaa tarkemman talousraportoinnin edellyttämistä suuryrityksiltä, ilmenee Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan Taloustutkimukselta tilaamasta mielipidetiedustelusta. Tarkempi raportointi toisi läpinäkyvyyttä kansainvälisiin pääomaliikkeisiin ja ehkäisisi veronkiertoa.
– Keskustelu harmaasta taloudesta on viime aikoina pyörinyt liiaksi sen ympärillä, voiko pizzaa myydä veroja kiertämättä viidellä eurolla vai ei. Suurin ongelma niin Suomen kuin kehitysmaiden kannalta on kuitenkin kansainvälinen veronkierto, verokilpailu ja veroparatiisit salaisuuslakeineen, sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi Kepasta.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan laaja mietintö, jota käsitellään huomenna täysistunnossa, keskittyy kansallisen valvonnan ja rangaistusten tiukentamiseen.
Hintavääristely aiheuttaa
suuria menetyksiä
Nahin mukaan mietintö on merkittävä edistysaskel, mutta esittää vain Suomessa toteutettavia ratkaisuja kansainväliseen veronkiertoon.
– Suomen seuraava hallitus ei kuitenkaan voi vetäytyä kuoreensa ja odottaa, että muut maat ratkaisevat massiivisen verokikkailun mahdollistavat rakenteelliset ongelmat, Nahi toteaa.
Kehitysmaiden arvioidaan menettävän joka vuosi 110 miljardin euron verotulot yksistään suuyritysten sisäisessä kaupassa käytettävien hintojen vääristelyn vuoksi. Summa vastaa teollisuusmaiden kaikkea kehitysapua.
Keskeinen askel kansainvälisen veronkierron vähentämiseksi olisi edellyttää monikansallisilta yrityksiltä maakohtaisen kirjanpidon julkistamista. Se tekisi näkyväksi monikansallisten yritysten sisäisen kaupan, jonka osuus kaikesta maailmankaupasta on jo 60–70 prosenttia.
Nykyään yritykset voivat julkistaa kirjanpitonsa konsernitasolla tai alueellisesti. Tämä mahdollistaa voittojen siirtämisen maihin, joissa veroja peritään mahdollisimman vähän.
Salailulinja ei mahdu
maalaisjärkeen
Selvä enemmistö kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajista edellyttäisi suuryrityksiltä tulojen ja veronmaksun raportointia nykyistä tarkemmin.
Tämä selviää Kepan Taloustutkimuksella vuodenvaihteessa teettämästä mielipidemittauksesta, johon vastasi tuhat suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttia suuntansa.
– Suomalaisten maalaisjärkeen ei näytä mahtuvan se, ettei yritysten sisäisestä kaupasta tarvitse paljastaa nykyisten kirjanpitosääntöjen mukaan juuri mitään, vaikka se kattaa leijonanosan kaikesta maailmankaupasta, Nahi sanoo.
Merkittäviä lisäkustannuksia yrityksille ei maakohtaisten tietojen julkistamisesta koituisi, koska tiedot ovat yleensä jo olemassa yritysten sisällä.
Suomi ei voi yksipuolisesti ryhtyä muuttamaan kirjanpitosääntöjä, mutta Euroopan unionissa sääntöuudistuksesta käydään vilkasta keskustelua ja vaikuttamismahdollisuudet ovat suuret.
– Yksittäisetkin maat voivat halutessaan vaikuttaa. Viime kuukausina erityisesti Espanja ja Norja ovat tukeneet tutkimusta ja keskustelua tästä asiasta, Nahi toteaa.
Näin gallupissa kysyttiin
Haastatelluilta kysyttiin: ”Maailmankaupasta yli puolet tapahtuu monikansallisten yritysten sisällä. Yrityksiltä edellytetään talousraportoinnissaan kuitenkin hyvin vähän tietoa sisäisestä kaupastaan. Pitäisikö suuryrityksiltä mielestänne edellyttää omien tulojen ja veronmaksunsa raportointia nykyistä tarkemmin ja läpinäkyvämmin?”
Kysymykseen vastasi kyllä 80 %, ei 14 % ja ei osaa sanoa 6 %.
lehti 