Puoluetunnuksista luopuminen ay-toiminnassa on vähintäänkin kaksiteräinen kirves. Nykyisessä, politiikan vastaisessa ilmapiirissä tämänsuuntaiset ajatukset ovat ymmärrettäviä, mutta vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ei saa väheksyä.
Lähihistoriasta on syytä muistaa, miten suuri rooli ay-liikkeellä on ollut – ja on yhä – yhteiskunnallisten uudistusten aikaansaamisessa. Ilman ay-liikkeen ankaraa painostusta Suomessa ei esimerkiksi olisi nykyisenkaltaista eläkejärjestelmää. Ja voi kysyä, olisiko juuri minkäänlaista? SAK käy myös edelleen neuvotteluja ”kolmikannassa” eläkeikärajasta ja monesta muustakin työelämän keskeisestä kysymyksestä.
Jos ammattiliitot luopuisivat poliittisista tunnuksista ja politiikkaan vaikuttamisesta, seurauksena olisi työntekijöiden vaikutusvallan selvä kaventuminen päätöksenteossa, kun työelämän lainsäädäntöä uudistetaan. Jo tämänkin takia SAK:lla on oltava myös puoluepoliittinen taustavaikuttajaryhmä, haluaa sitä tavallinen ammattiliiton rivijäsen tai ei.
Vielä oudompia ovat ajatukset, ettei poliittisia tunnuksia ja ajatuksia saisi ilmaista työaikana. Tämän ajatusmallin mukaisesti työntekijöiden tulisi siis päivällä, työaikana, olla poliittisesti ”kaapissa”, josta saisi tulla ulos vasta vapaalla, kun työpaikan ovi tai tehtaan portti sulkeutuu takana. Työaikana, tauoilla, saisi puhua vain esimerkiksi urheilusta.
Työpaikoilla puhutaan kuitenkin nykyään lujasti ja syystä harmaasta taloudesta, joka on päivän polttavinta politiikkaa. Eikä mikään todista siihen suuntaan, että tätä suurta ongelmaa voitaisiin vähentää saati siitä päästä eroon ilman vasemmistolaista puoluepolitiikkaa. Ay-liike voi ongelmaan vaikuttaa, ja Rakennusliitto näyttää tässä maassa olevan ainoita, joka todella tekee ongelmalle jotain. Mutta ay-liike ei säädä lakeja, siihen tarvitaan puoluepolitiikkaa ja nimenomaan vasemmistolaista politiikkaa – porvaripuolueilta on turha odottaa harmaan talouden vastaista taistelua.
Emme ole toistaiseksi saaneet yhteenkään työehtosopimukseen sellaista tekstiä, että jokaisen työnantajan on palkattava ensin suomalainen tai Suomessa pysyvästi asuva ja tänne veroja maksava työtön kyseisen alan työntekijä. Tuonkaltaiset tärkeät asiat olisi saatava nimenomaan lakeihin, ja lakien uudistaminen vaatii poliittista toimintaa ja näkemystä. On kaikkien työntekijöiden etu, mitä enemmän saamme lakeja työntekijöiden aseman parantamiseksi.
Työehtosopimuksia tietysti tarvitaan lakien lisäksi parantamaan työntekijöiden asemaa. Tessejä ja ay-toimintaa ei saa rajoittaa tai hyljeksiä. Ay- toimintahan on yhteisten asioiden hoitamista parhaimmillaan. Mutta ay-toimintaakin tulee voimistaa ottamalla lujemmin kantaa pätkätöiden teettämiseen ja työttömyyteen yleensäkin.
Oikeiston voimistuminen on synnyttänyt sellaisen poliittisen ilmapiirin, jossa tärkeidenkin yhteisten asioiden hoitamisesta on tehty lähes ainoastaan viihdettä. Pikku hiljaa tähän retkuun uppoaa myös suuri osa kansasta tukemalla oikeistoa tai äänestämällä katkeruuksissaan Perussuomalaisia. Ei ole mitään syytä hyljeksiä omaa vasemmistolaista maailmankatsomusta, sillä oikeisto voittaa aina, kun alamme kieltää itseltämmekin vasemmistolaisuuden. Me allekirjoittaneet vallankumouksen lapset emme aatteitamme hylkää, emme aikanaan edes viimeiselläkään matkalla, sillä ruumisarkkumme vasen puoli maalattakoon punaiseksi vasurien logolla.




