KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Arkistosta: Osama, ristiretkien vihollinen

Osama bin Laden hoiteli ensin Neuvostoliiton. Nyt on Yhdysvaltain vuoro.

ARTO HUOVINEN
2.5.2011 17.12
Fediverse-instanssi:

Julkaistu Kansan Uutisissa 13.9.2001

Osama bin Laden oli jo ennen tiistaita se kansainvälinen terroristi, jonka päätä Yhdysvallat eniten halusi. Hänestä oli luvattu viiden miljoonan dollarin palkkio.

Osama tuli laajempaan kansainväliseen julkisuuteen elokuussa 1998, kun hänen epäiltiin olleen Yhdysvaltain lähetystöihin Keniassa ja Tansaniassa tehtyjen pommi-iskujen takana. Yhdysvallat ampui tuolloin risteilyohjuksia Osaman tukikohtaan Afganistanissa sekä lisäksi Sudaniin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Osamaa on epäilty osallisuudesta mm. New Yorkin World Trade Centerin pommiin 1993 ja Dhahranin amerikkalaistukikohtaan Saudi-Arabiassa 1996 tehdystä iskusta.

Osama on liitetty myös viime lokakuussa Jemenin Adenissa amerikkalaiselle sotalaivalle Colelle tehtyyn iskuun (17 kuollutta), joskin ainakin julkisuuteen tuodut todisteet ovat varsin epäsuoria.

Osamaa epäillään lisäksi usean epäonnistuneen iskun suunnittelusta. Näihin kuuluvat hanke murhata Egyptin presidentti Hosni Mubarak, pudottaa yksitoista amerikkalaista matkustajakonetta Tyynellämerellä 1995 sekä räjäyttää Los Angelesin lentokenttä tammikuussa 2000.

Miljardööri

Saudi-Arabiasta

Osama bin Laden on syntynyt ”noin 1957”. Hänen sukunsa on jemeniläistä alkuperää. Se loi omaisuutensa rakennusyhtiöllä, joka teki restaurointitöitä mm. Saudi-Arabian kuninkaan palatsissa sekä Mekan ja Medinan pyhissä kaupungeissa.

Suku on saudiarabialaisenkin mittapuun mukaan rikas. Osaman henkilökohtaiseksi perintöosuudeksi on arvioitu lähes kaksi miljardia markkaa. Suku on levittänyt liiketoimiaan kaikkialle Lähi-itään, mm. Kuwaitin ja Beirutin jälleenrakennustöihin. Suku on vahvistanut asemiaan vaikutusvaltaisilla naimakaupoilla kautta arabimaailman.

Tämä tausta voi selittää Osaman toimintaa, jonka päämäärät kohdistuvat koko islamilaiseen maailmaan, eivät vain yksittäisiin maihin.

Osama on tiettävästi äskettäin nainut nuoren jemenittären neljänneksi vaimokseen.

Allahin riveissä

CIA:n rinnalla

Kun neuvostojoukot 1979 tunkeutuivat Afganistaniin, Osama bin Laden ryhtyi värväämään arabimaista vapaaehtoisia taistelemaan arabisissien rinnalla. Hän rahoitti itse huomattavan osan toiminnasta, ja keräsi lisäksi rahaa Maktab al-Khidimat -järjestölleen. Osama siirtyi myös itse pian Afganistaniin mujahideeniksi, uskonsoturiksi.

Mujahideenien tärkein rahoittaja oli Saudi-Arabia, ja tärkein tukialue Pakistan.

Kylmän sodan hengessä Yhdysvallat tuki Neuvostoliittoa vastaan taistelleita mujahideeneja. He saivat aseikseen mm. huipputeknologiaa edustaneita Stinger-ilmatorjuntaohjuksia. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA osallistui sissien kouluttamiseen – myös Osaman väitetään olleen mukana leireillä. CIA:n väitetään myös olleen mukana rakentamassa Osaman tukikohtia.

Islamin kulta-
kausi lähestyy

Kun Neuvostoliitto 1989 vetäytyi Afganistanista, pitivät sissien rinnalla taistelleet ”arabiafgaanit” sitä merkkinä islamin uuden kultakauden lähestymisestä; olihan toinen suurvalloista lyöty.

Osa vapaaehtoisista jäi Afganistaniin, jossa sissiliikkeet alkoivat sotia keskenään. Osa palasi kotimaihinsa tai ryhtyi kansainvälisiksi islamin sotureiksi.

Afganistanin sodan veteraaneja uskotaan olevan mm. Algerian ja Egyptin ääri-islamistien johdossa. He ovat osallistuneet taisteluihin Bosniassa, Tshetsheniassa, Tadzhikistanissa, Kashmirissa ja jopa Filippiineillä saakka.

Osama bin Laden palasi 1989 Saudi-Arabiaan, mutta hänet karkotettiin jo 1991 hallituksen vastaisesta toiminnasta syytettynä. Seuraavat viisi vuotta hän vietti Sudanissa, kunnes myös Sudan karkotti hänet Yhdysvaltain painostuksesta. Osama siirtyi takaisin Afganistaniin.

Persianlahden kriisin aikana 1990–91 Saudi-Arabia otti maaperälleen satojatuhansia jenkkisotilaita. Osama piti tätä ”uutta ristiretkeä” sietämättömänä loukkauksena islamin pyhiä paikkoja kohtaan.

Osama julisti nyt pyhän sodan Yhdysvaltoja, sen liittolaisia ja länsimielisiä arabihallituksia vastaan. Päämäärinä oli mm. vapauttaa Mekka ja Medina Saudi-Arabian korruptoituneen kuninkaan vallasta ja islamin kolmas pyhä kaupunki Jerusalem Israelin vallasta.

Verkostoinut

terroriliike

Osaman Afganistanissa johtama liike tunnetaan nimellä al-Qaeda. Sen uskotaan olevan rakenteeltaan verkostoitunut, yhteiset päämäärät omaavien ryhmien kattojärjestö. Sillä on itsenäiseen toimintaan kykeneviä soluja eri puolilla maailmaa ja se koordinoi toimintaansa muiden radikaalien islamistien kanssa.

Al-Qaedalla on väitetty olevan jopa 20 miljardin markan varat.

Helmikuussa 1998 Osama perusti Egyptin ääri-islamistien kanssa järjestön nimeltä ”Pyhän sodan kansainvälinen islamilainen rintama juutalaisia ja ristiretkeläisiä vastaan”.

Osaman verkostojen uskotaan asettaneen jo tuolloin amerikkalaisiin suurkaupunkeihin ns. ”nukkujia” tai ”myyriä”, joiden tehtävänä on kärsivällisesti odottaa toimintakäskyä. Jokainen isku on kasvattanut Osaman mainetta radikaalien islamistien keskuudessa.

Osaman riveissä Afganistanissa arvioidaan olevan n. 2 000–3 000 taistelijaa. Afganistanin sisällissotaan he osallistuvat nimellä ”055 arabiprikaati”. Osamaa pidetään talebanien johtajan, mullah Muhammed Omarin henkilökohtaisena ystävänä.

Osaman al-Qaedan harjoitusleirit ovat olleet Jalalabadin lähellä, mutta hän on äskettäin siirtänyt päätukikohtansa Hindukushin vuoristoon, Afganistanin koillisosaan.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arkistokuva Thaimaan ja Myanmarin rajalta. Jopa kuusi miljoonaa myanmarilaista asuu Thaimaassa.

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

Siirtomaavalta, orjuus ja seksuaalinen väkivalta ovat syy siihen, että Brasiliassa elää yksi maailman sekoittuneimmista kansoista. Kuvassa brasilialaisia Rio de Janeiron rannoilla.

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

Kahvinviljelijä Arely Alarcón, hänen tyttärensä ja sisaruksensa lapsi pitävät tauon poiminnasta ostaakseen ananasta ja muita hedelmiä naiselta, joka saapuu moottoripyörällä kahvitilan lähelle.

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

Uusimmat

Minja Koskela

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

Valtiovarainministeriön arviot leikkausten kielteisistä vaikutuksista puhuttavat. Kuvassa valtiovarainministeri Riikka Purra ja ministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalla on syytä hymyyn. Puolueen kannatus on korkeimmillaan 20 vuoteen.

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Syke: Suomalaiset toivovat päättäjiltä vaikuttavampia ilmastotekoja – tavoitteista pidettävä kiinni

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
03

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

 
04

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
05

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Furuholm vaatii asehankintojen ihmisoikeusarviointia ja jätti eriävän mielipiteen puolustusvaliokunnassa

08.04.2026

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

08.04.2026

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

08.04.2026

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

07.04.2026

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

06.04.2026

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

05.04.2026

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

02.04.2026

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset