”Tupakka, viina ja villit naiset, ne tekee sut hulluks, ne sotkee sun pään.” Näin riimittelee Dave Lindholm loistavassa kappaleessaan Tupakka, viina ja villit naiset. Jos listaan lisätään kokaiini, on koossa jalkapalloilijoiden päihdearsenaali.
Pelin historiasta löytyy lukuisia päihdeongelmien kanssa kamppailleita pelaajia. Monta ovat päihteet vieneet mukanaan, toiset ovat taistelleet itsensä kurimuksesta irti. Yhteistä kaikille tässä kolumnissa mainituille pelaajille on se, että päihteet vaikuttivat kielteisesti jokaisen urakehitykseen.
Jalka-palloilu on ammattina äärimmäisen raskas.
Suuresta maailmasta esimerkkejä päihteitä väärinkäyttäneistä tai -käyttävistä futaajista on runsaasti. George Bestiä pidetään edelleen yhtenä maailman kaikkien aikojen parhaista jalkapalloilijoista. Best kärsi päihdeongelmista lähes koko elämänsä. Oman aikansa supertähti ja playboy menehtyi vuonna 2005 jo 59-vuotiaana. Edes maksansiirto ei auttanut miestä, josta sanotaan ”Maradona good, Pele better, George Best”.
Paul Cascoigne on elämässään edennyt Bestin kanssa lähes identtistä polkua. Huippulahjakkuus, jonka koko aikuiselämää on leimannut laajamittainen päihteiden väärinkäyttö. Cascoigne on kertonut kärsineensä läpi elämänsä mielenterveydellisistä ongelmista. Ammattifutaajan rankka elämä ja mielenterveyden ongelmien itselääkitseminen alkoholilla ovat vieneet ”Gazzan” jatkuviin syöksykierteisiin.
Diego Maradona oli pitkään samalla tiellä Bestin ja Cascoignen kanssa, edellisistä poiketen Maradonan päihde oli kokaiini. Kokaiini vei Maradonalta loistavan uran ja lähes hengenkin. Ystävät pelastivat kuitenkin Argentiinan kansallissankarin hengen, ilmeisesti viime hetkellä.
Nuorempina törttöilijöinä voidaan mainita liiallisesta alkoholinkäytöstä kärsineet Jermaine Pennant, Joey Barton ja Andy Carroll.
Kotimaasta Arto Tolsan tarina lienee kaikkein surullisin. Tolsa oli ensimmäisiä suomalaisia huippuammattilaisia. Hän pelasi ammattilaisena Belgiassa, maajoukkueessa 77 ottelua ja Suomessa vuosia Kotkan Työväen Palloilijoissa. Tolsa kärsi etenkin uransa jälkeen liiallisesta alkoholin käytöstä. Kotkanpojan lento katkesi maaliskuussa 1989, vain 43-vuotiaana.
Rohkaisevampi tarina on Haagan suuren pojan Atik Ismailin. Päihdeongelmista kärsinyt ja sittemmin raitistunut Ismail on tehnyt aktiiviuransa jälkeen työtä päihdeongelmaisten auttamiseksi.
Maailmalta myös englantilaisen Arsenal-legendan Tony Adamsin tarina on rohkaiseva. Vakavista päihdeongelmista kärsinyt Adams oli raitistuttuaan mukana perustamassa Sporting Chance -klinikkaa, joka auttaa alkoholi-, huume- ja peliongelmaisia urheilijoita.
Jalkapalloilu on ammattina äärimmäisen raskas. Pitkät kaudet, jatkuva matkustaminen, paineet onnistumisesta ja loukkaantumiset rasittavat suunnattomasti niin henkisesti kuin fyysisestikin. Huippupelaajilla riittää selkääntaputtelijoita ja tarjoajia. Kaikki haluavat olla lähellä tähtiä. Myös aktiiviuran jälkeen lisääntyvä vapaa-aika altistaa epäsäännölliseen elämäntapaan.
Puhumme aiemmin mainituista pelaajista usein hymynkare huulilla, sillä hauskoja anekdootteja näistä miehistä riittää. Unohdamme tuolloin kuitenkin sen, että huippufutaajat ovat ihmisiä. He särkyvät, kärsivät ja jäävät koukkuun siinä missä me tavallisetkin ihmiset.
Lopetan kolumnin Dave Lindholmin riimittelemään varoitukseen: ”Tupakka on maailmanlaajuinen synti, yks’ pötkylä suussa ja apina oot. Niin kuulkaa nyt nuoret, kuulkaa kokeneen ääntä. Älkää koskeko viinaan, älkää vääntäkö sätkää.”
Viikon vakiolapulta löytyy otteluita Suomen kolmelta korkeimmalta sarjatasolta. Veikkausliigan kohteissa 1, 2 ja 3 kannattaa ottaa huomioon joukkueiden eurocup-ottelut. TPS, Honka ja KuPS pelaavat torstaina rasittavat euro-ottelut, TPS ja KuPS vieläpä vieraissa. Kohteet kannattaa pelata edellä mainittuja joukkueita vastaan ja ainoastaan kohteen 3 ottelu Honka-Haka varmistaa vaihtomerkein.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 24.7 klo. 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 2 (X), 2 (X), 1, 2 (X), 1 (X), 1, 1, 1 (X), 1, 1, 1 (X).
uutiskirje 
