– Vasemmistolainen lehti? Hienoa! Pidän niistä, kulttiohjaajan maineessa oleva yhdysvaltalainen Alan Rudolph, 69, kommentoi, kun kuulee esittelyn Kansan Uutisista.
Rudolph kertoo, että hänen isoisänsä oli aktiivinen sosialisti.
– Toivon, että itse olisin poliittisempi. Olen henkilökohtaisella tasolla poliittinen, siis tietoinen politiikasta. Mutta en ole elämässäni tehnyt muuta kuin ohjannut elokuvia. Luulen silti, että politiikka on vaikuttanut valintoihini.
Taantuvaksi tulkitsemaansa Yhdysvaltain politiikkaa Rudolph nimittää maailman nauruvarastoksi. Silti sillä politiikalla on hänen mukaansa vakavia seurauksia maailmalle.
Sodankylän elokuvajuhlilla vieraillut Rudolph on kuuluisa intiimeistä elokuvistaan, joissa harhapoluille joutuvat ihmiset käyttäytyvät arvaamattomasti toisiaan kohtaan. Hänen merkittävimpiä ohjauksiaan ovat hänen läpilyöntielokuvansa Ota minut (Choose Me 1984) ja kahdeksantoista vuotta tekemistään odottanut Amerikkalaisia Pariisissa (The Modernists 1988).
Ihmisyys ei kiinnosta Hollywoodia
Rudolph on isoista studioista riippumattomien elokuvien tekijä. Hän kertoo, että näiden independent-elokuvien tekijät ovat tänä päivän kovilla.
Rudolph arvostelee ankarasti hollywoodilaista elokuvaa.
– Hollywoodin koneisto on kirjaimellisesti tuhlannut miljardeja dollareita erilaisten näyttävien tappamista kuvaavien elokuvien tekemiseen. Se on vienyt sen pidemmälle kuin mitä kuolema voi olla. Mutta siellä ei ole satsattu mitään ihmisyyden perusasioiden pohtimiseen.
Rudolph epäilee, että Hollywoodissa uskotaan, että ihmisyyden pohtiminen saattaisi pelottaa yleisöä, koska sen täytyisi katsoa valkokankaalta itseään.
Rudolph pitää eurooppalaista elokuvaa paljon pidemmälle päässeenä näissä asioissa. Se on amerikkalaisille hieman nöyryyttävää, mutta tunnustettava tosiasia.
– Eurooppa on ollut aina edellä Amerikkaa elokuvan ymmärtämisessä ja elokuvan tärkeyden tajuamisessa.
Ruotsalaista elokuvaohjaaja Ingmar Bergmania Rudolph pitää yhtenä parhaana eurooppalaisena monimutkaisen ihmisyyden kuvaajana.
– Jos jotain puuttuu Bergmanin elokuvista, niin huumori. Tai kyllä hänellä on elokuvissaan huumoria, mutta se on tuskallista huumoria.
Alan Rudolphin laajempi haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä torstaina 21.6.
uutiskirje 
