Egyptin kohdalla huomio on Suomen julkisuudessa keskittynyt presidentinvaaleihin.
Valtamedian katseen ulottumattomissa vallankumous on edelleen käynnissä. Työläiset lakkoilevat ympäri Egyptiä, Kairossa on protesteja ja mielenosoituksia päivittäin, ja joka puolella maata on pientä säpinää.
– Meidän näkökulmastamme 25. tammikuuta 2011 alkanut vallankumous ei ole päättynyt, vaikka armeijan vastavallankumous onnistuikin taivuttamaan väkijoukot palaamaan koteihinsa odottamaan vaaleja ja uusia johtajia, kertoo vallankumoukseen Alexandriassa alusta asti osallistunut aktivisti Mahienour ElMassry.
Mubarakista tulee syntipukki ja muu korruptoitunut hallinto pääsee kuin koira veräjästä.
– Valitettavasti Mubarak tulee toimimaan syntipukkina kaikille kautensa rikoksille, ja hänen korruptoituneesta hallinnostaan hyötyneet ja siihen osallistuneet pääsevät kuin koira veräjästä, ElMassry tuhahtaa.
Egyptin poliisin ja sisäministeriön alaisen pahamaineisen turvallisuuspoliisin järjestelmällistä kidutusta, mielivaltaa, murhia ja muita rikoksia ei ole tutkittu. Myös muiden Mubarakin ajan instituutioiden toimintaa vaaditaan tutkittavaksi ja rikoksiin tai korruptioon syyllistyneitä tuomittavaksi.
Vallankumouksen oma tila
Helmikuussa ElMassry tovereineen perusti Alexandriaan avoimen ja riippumattoman kulttuuri- ja sosiaalikeskuksen. He nimesivät paikan El Sandaraksi (Ullakko).
– Olimme yhtä mieltä siitä, että vallankumouksellisissa olosuhteissa tarvitaan avointa tilaa, joka voi koota nykyhallinnon vastustajia ja tuottaa kriittistä tietoisuutta, kulttuuria ja taidetta korruptoituneen valtavirran rinnalle.
Sopiva paikka löytyi Alexandrian itäisestä kaupunginosasta Janakleesista. Tila on avoinna ajanvietolle ja opiskelulle jokaisena päivänä.
El Sandarassa kokoontuu lukupiirejä ja feministinen keskusteluryhmä, siellä järjestetään elokuvailtoja ja luentoja taiteesta ja politiikasta. Samalla se toimii kokouspaikkana erilaisille toimintaryhmille.
Kesällä aktivistien on tarkoitus aloittaa kesäkoulu ja lukutaitokampanja alueen köyhille lapsille.
– Toiminnalle on tarvetta ja tekijöitä, mutta tilasta on pulaa. Ainoa vaihtoehto ennen paikan avaamista oli kaupallisten tai ulkomaalaisten järjestöjen rahoittamien tilojen käyttö, mutta haluamme olla riippumattomia.
Aiheesta enemmän torstaina ilmestyneessä Viikkolehdessä.