YK:ssa on neuvoteltu kansainvälisestä asekauppasopimuksesta heinäkuun ajan. Sopimuksen kohtalo on ratkeamassa tänään perjantaina.
Sopimusluonnoksen lopullinen versio julkaistiin torstaina. Amnestyn mukaan tämä versio on askel kohti vahvaa asekauppasopimusta. Siinä on puututtu moniin aiemman tekstin vakaviin puutteisiin.
Yhdysvallat ja muut suuret valtiot kuten Britannia ja Ranska ovat tiettävästi olleet tiiviisti mukana muutosten tekemisessä.
Kaikkia porsaanreikiä ei ole tukittu.
Positiivinen askel
– Tämä on positiivinen askel sellaisen asekauppasopimuksen saavuttamiseksi, joka aidon poliittisen tahdon myötä voi suojella ihmisoikeuksia, sanoo Amnesty Internationalin asekauppakysymyksistä vastaava Brian Wood.
– On puututtu useisiin sellaisiin porsaanreikiin, jotka olisivat vakavasti heikentäneet sopimuksen tehokkuutta. Joitakin vakavia huolenaiheita on kuitenkin yhä jäljellä. Vetoamme niihin valtioihin, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa vahvan sopimuksen, että ne tekisivät viimeisenä päivänä kaikkensa mahdollisimman vahvan sopimuksen saavuttamiseksi.
Jos sopimukseen päästään, niin ensimmäistä kertaa historiassa valtioita vaaditaan tekemään päätöksensä asekaupasta tiukkojen yhteisten kriteerien mukaisesti.
Ihmisoikeudet ja humanitaarinen oikeus ovat pysyneet keskeisinä luonnostekstissä.
Amnestyn mukaan nyt on määritelty lattia, ei katto, sopimuksen piiriin kuuluville aseille, ammuksille ja varusteille. Ammukset sekä aseet ja niiden osat joutuvat paljon tiukemman päätöksentekomenettelyn kohteeksi ennen kuin niiden viemisestä ulkomaille voidaan päättää.
Ongelmakohtia jäljellä
Tärkeitä muutoksia aiempaan sopimukseen verrattuna on Amnestyn mukaan se, että nyt puhutaan toimista, joilla kriminalisoidaan sopimuksen rikkominen.
Valtioita vaaditaan nyt myös ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta aseet eivät pääse kiertoteitä pitkin sellaisille loppukäyttäjille, joille niiden ei pitäisi päätyä.
Merkittävin jäljellä olevista ongelmista on se, että – pääasiassa Kiinan vastustuksen vuoksi – sopimus koskee vain aseiden kansainvälistä kauppaa eikä välttämättä kaikkea niiden viemistä esimerkiksi lahjan tai avun muodossa.
Lisäksi Intia vaatii pykälää, jonka perusteella valtiot voisivat ohittaa sopimuksen määrittelemällä aseiden viennin osaksi ”kansainvälisiä yhteistyösopimuksia”.
Amnestyn mukaan on odotettavissa, että skeptiset valtiot kuten Syyria, Iran, Pohjois-Korea ja Kuuba, mahdollisesti myös Venäjä ja Kiina, voivat käydä tiukkojen sääntöjen kimppuun, jos vahvaa sopimusta kannattavat valtiot eivät pysy tiukkoina päätöspäivänä.
Neuvotteluissa huipentuu kuusi vuotta YK:ssa tehty pohjustustyö sekä Nobelin palkinnon saajien, mukaan luettuna Amnesty International, yli vuosikymmenen kestänyt kampanjointi.
uutiskirje 
