KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Järkyttävää täsmätietoa Pohjois-Koreasta

Pohjois-Korean pahamaineiselta vankileiriltä paennut Shin Dong-hyuk vieraili Suomessa syyskuun alussa Leiri 14 -kirjan julkistamistilaisuudessa.

Pohjois-Korean pahamaineiselta vankileiriltä paennut Shin Dong-hyuk vieraili Suomessa syyskuun alussa Leiri 14 -kirjan julkistamistilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva/ Vesa Moilanen

Keskitysleiriin syntynyt, siellä 23 vuotta elänyt nuorukainen pääsi pakoon, Kiinaan ja lopulta länteen. Kauhumuistelmiin limittyy tietoa ja näkemystä Kim-dynastian diktatuurista.

Veli-Pekka Leppänen
13.10.2012 15.00

On kirjoja, joita arvostellaan normaalisti – sitten on kirjoja, joita ei oikein voi arvostella. Jälkimmäisiin kuuluvat muistelmat keskitysleireistä tai muista ääritilanteista, joissa ihmisarvo on painettu alimmilleen. Sellainen on Leiri 14. Pako Pohjois-Koreasta, jossa kerrotaan pohjoiskorealaisen nuorukaisen Shin Dong-hyukin tarina. Sen kirjoitti kirjaksi jenkkitoimittaja Blaine Harden.

Shin syntyi vuonna 1982 pohjoiskorealaisella vankileirillä n:o 14, ja pakeni sieltä 23-vuotiaana, ensin Kiinaan ja sieltä Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltoihin.

Hän on ainoa paossaan onnistunut pohjoiskorealainen, joka ei ollut elänyt päivääkään leirin ulkopuolella. Hänen äitinsä ja isänsä olivat ”kansanvihollisia”, jotka jostakin diktatuurin oikusta naitettiin, ja joille leirissä syntyi kaksi poikaa.

Leiri 14 sijaitsee alle 100 kilometriä koilliseen Pjongjangista. Se on vuoristoa, täysin eristetty laaja alue, ja tietoja suurjänniteaidan takaa voi saada vain saapuvilta vangeilta. Vartijoilla on absoluuttinen valta: he saavat kiduttaa, raiskata ja tappaa leirivankeja. Kuusivuotiaana Shin todisti, miten opettaja pahoinpitelee hänen luokkatoverinsa puisella karttakepillä. Tyttö kuoli illalla.

Vankeja pidetään niukasti hengissä, heidän tulevaisuudekseen jää vain orjatyö kaivoksissa, sikaloissa ja tehtaissa, ja huomattavan lyhyt elämä. Leiri 14:stä ei ”vapauduta”, eihän Pjongjangin hallitus myönnä leiriä olevankaan.

Leirin ”kymmenen sääntöä” on absurdi käskykokoelma. Myös Shin osasi käskyt ulkoa ja noudatti niitä prikulleen, kun hän 13-vuotiaana salaa kuuli äitinsä ja veljensä puhuvan pakenemisesta.

Ykkössääntö määrää: ”Joka tietää pakoyrityksestä, muttei kerro siitä, ammutaan heti. Joka tietää pakoyrityksestä, ilmoittakoon siitä viipymättä vartijalle.” Shin ilmiantoi lähiomaisensa ja joutui itse kidutettavaksi maan alle vankityrmään, josta hänet seitsemän kuukauden päästä tuotiin todistamaan äidin ja veljen julkista teloitusta.

Joka tapauksessa Shinille oli ratkaisevaa tutustua kahteen vankiin, joilla oli kokemusta muualta kuin leiristä, jopa kotimaan ulkopuolelta. Hän kuuli olevan muitakin maita kuin Korean demokraattinen kansantasavalta, ja viehättyi ennen muuta siitä, että jossakin voisi syödä itsensä kylläiseksi.

Pako leiristä johti karkutoverin kuolemaan sähköaidalla. Shin selviytyi Kiinaan ja siitä edemmäs, ja monien sattumusten kautta hänen kertomuksensa alkoi levitä yleiseen tietoon.

Blaine Hardenin teos kattaa paljon enemmän kuin Shinin karmean tarinan. Aasian-kirjeenvaihtajana Harden osaa limittää Shinin leirikokemukset laajempaan tietotaustaan.

Kirja tavallaan antaa vastauksen, miksei kuolemanleirien lakkauttamiseksi toimita tehokkaammin. Lukija saa tuntumaa Pjongjangin äärikyynisyydestä, Beijingin haluttomuudesta ja Soulin laskelmoinnista.

Kiinan puuttumaton ote on tuttua, mutta myös Etelä-Korean johdon ja kansalaisten asenne pohjoisen veljiin ja sisariin on hätkähdyttävän kalsea. Omaa elintasoa – jonka syrjään on juuri tartuttu – ei millään haluta vaarantaa haihattelemalla Korean jälleenyhdistymisellä. Ihmisoikeudet haudataan kustannuslaskelmien alle. Pohjois-Korean ydinasepelote hillitsee toki sekin.

Shinin toipuminen ei liioin ole suoraviivaista. Kasvuiän moraaliton ilmapiiri, eläimelliset elinolot ja omat ilmiannot säteilevät elämän läpi. Häntä painaa voimakas syyllisyys, ja kaikki aiemmin pois työnnetyt tunteet puhkeavat vähä vähältä esiin. Kuten kidutettuja leirivankeja kaikkialla, Shiniä rasittavat lyhyt keskittymiskyky, epäluottamus muihin, mitättömyyden ja itseinhon puuskat.

Leiri 14 on poikkeuksellisen tärkeä kirja, muistelman ja tietoteoksen yhdistelmä. Yksilö- ja yleinen taso osuvat kohteeseen, kumpikin raivostuttavan tarkasti. Jos tekisikin mieli uskoa Frank Johanssonin jälkisanoja, että ”ennen pitkää kaikki sortovaltiot hajoavat omaan mahdottomuuteensa”, siihen ei ikävä kyllä ole järin lujia perusteita.

Blaine Harden: Leiri 14. Pako Pohjois-Koreasta. Suomentanut Ruth Jakobson. Jälkisanat Frank Johansson. Gummerus 2012. 195 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Neuvostoliittoon sijoittuva trilleri Aaveiden kaupunki avaa dekkarisyksyn parhaalla mahdollisella tavalla

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Uusimmat

Tuomas Liusin uusimmassa dekkarissa kannattaa muistaa, että sanalla lahti on useampia merkityksiä suomen kielessä, eikä sioillakaan aina tarkoiteta eläimiä.

Härskin hauskaa menoa Tuomas Liusin liioittelevassa ekojännärissä Sikojen lahti

Aida Moreno, Huamachucon Naisten talon perustaja, kävelee säkkikankaalle ommellun koruommeltyön editse. Teos kuvaa yhteisön soppakeittiötä sotilasdiktatuurin vuosina 1973-90.

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

Liberia on viimeisiä Länsi-Afrikan maita, joissa yhä kasvaa mahtavia metsiä. Liberiassa yhteisöt omistavat noin 70 prosenttia maasta, ja kolmannes väestöstä asustaa metsäalueilla. Kun valtio ja Arabiemiraattien konsulttiyritys Blue Carbon sopivat metsien käytöstä, asukkaita ei kuunneltu.

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
02

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
03

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
04

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

 
05

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

01.10.2023

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

30.09.2023

Ilkka Remeksen trilleri viihdyttää pitkästä aikaa

30.09.2023

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

30.09.2023

Nopea väestönkasvu on Egyptin siunaus ja kirous

30.09.2023

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

30.09.2023

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

29.09.2023

Vammaislain muuttaminen herättää epävarmuutta: Pelkona on, että neurovähemmistöön kuuluvat jäävät vaille palvelua

29.09.2023

Asuminen yhä kalliimpaa Helsingissä: Hekan vuokralaisia uhkaa 12 prosentin vuokrankorotus

28.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään