KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Järkyttävää täsmätietoa Pohjois-Koreasta

Pohjois-Korean pahamaineiselta vankileiriltä paennut Shin Dong-hyuk vieraili Suomessa syyskuun alussa Leiri 14 -kirjan julkistamistilaisuudessa.

Pohjois-Korean pahamaineiselta vankileiriltä paennut Shin Dong-hyuk vieraili Suomessa syyskuun alussa Leiri 14 -kirjan julkistamistilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva/ Vesa Moilanen

Keskitysleiriin syntynyt, siellä 23 vuotta elänyt nuorukainen pääsi pakoon, Kiinaan ja lopulta länteen. Kauhumuistelmiin limittyy tietoa ja näkemystä Kim-dynastian diktatuurista.

Veli-Pekka Leppänen
13.10.2012 15.00

On kirjoja, joita arvostellaan normaalisti – sitten on kirjoja, joita ei oikein voi arvostella. Jälkimmäisiin kuuluvat muistelmat keskitysleireistä tai muista ääritilanteista, joissa ihmisarvo on painettu alimmilleen. Sellainen on Leiri 14. Pako Pohjois-Koreasta, jossa kerrotaan pohjoiskorealaisen nuorukaisen Shin Dong-hyukin tarina. Sen kirjoitti kirjaksi jenkkitoimittaja Blaine Harden.

Shin syntyi vuonna 1982 pohjoiskorealaisella vankileirillä n:o 14, ja pakeni sieltä 23-vuotiaana, ensin Kiinaan ja sieltä Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltoihin.

Hän on ainoa paossaan onnistunut pohjoiskorealainen, joka ei ollut elänyt päivääkään leirin ulkopuolella. Hänen äitinsä ja isänsä olivat ”kansanvihollisia”, jotka jostakin diktatuurin oikusta naitettiin, ja joille leirissä syntyi kaksi poikaa.

Leiri 14 sijaitsee alle 100 kilometriä koilliseen Pjongjangista. Se on vuoristoa, täysin eristetty laaja alue, ja tietoja suurjänniteaidan takaa voi saada vain saapuvilta vangeilta. Vartijoilla on absoluuttinen valta: he saavat kiduttaa, raiskata ja tappaa leirivankeja. Kuusivuotiaana Shin todisti, miten opettaja pahoinpitelee hänen luokkatoverinsa puisella karttakepillä. Tyttö kuoli illalla.

Vankeja pidetään niukasti hengissä, heidän tulevaisuudekseen jää vain orjatyö kaivoksissa, sikaloissa ja tehtaissa, ja huomattavan lyhyt elämä. Leiri 14:stä ei ”vapauduta”, eihän Pjongjangin hallitus myönnä leiriä olevankaan.

Leirin ”kymmenen sääntöä” on absurdi käskykokoelma. Myös Shin osasi käskyt ulkoa ja noudatti niitä prikulleen, kun hän 13-vuotiaana salaa kuuli äitinsä ja veljensä puhuvan pakenemisesta.

Ykkössääntö määrää: ”Joka tietää pakoyrityksestä, muttei kerro siitä, ammutaan heti. Joka tietää pakoyrityksestä, ilmoittakoon siitä viipymättä vartijalle.” Shin ilmiantoi lähiomaisensa ja joutui itse kidutettavaksi maan alle vankityrmään, josta hänet seitsemän kuukauden päästä tuotiin todistamaan äidin ja veljen julkista teloitusta.

Joka tapauksessa Shinille oli ratkaisevaa tutustua kahteen vankiin, joilla oli kokemusta muualta kuin leiristä, jopa kotimaan ulkopuolelta. Hän kuuli olevan muitakin maita kuin Korean demokraattinen kansantasavalta, ja viehättyi ennen muuta siitä, että jossakin voisi syödä itsensä kylläiseksi.

Pako leiristä johti karkutoverin kuolemaan sähköaidalla. Shin selviytyi Kiinaan ja siitä edemmäs, ja monien sattumusten kautta hänen kertomuksensa alkoi levitä yleiseen tietoon.

Blaine Hardenin teos kattaa paljon enemmän kuin Shinin karmean tarinan. Aasian-kirjeenvaihtajana Harden osaa limittää Shinin leirikokemukset laajempaan tietotaustaan.

Kirja tavallaan antaa vastauksen, miksei kuolemanleirien lakkauttamiseksi toimita tehokkaammin. Lukija saa tuntumaa Pjongjangin äärikyynisyydestä, Beijingin haluttomuudesta ja Soulin laskelmoinnista.

Kiinan puuttumaton ote on tuttua, mutta myös Etelä-Korean johdon ja kansalaisten asenne pohjoisen veljiin ja sisariin on hätkähdyttävän kalsea. Omaa elintasoa – jonka syrjään on juuri tartuttu – ei millään haluta vaarantaa haihattelemalla Korean jälleenyhdistymisellä. Ihmisoikeudet haudataan kustannuslaskelmien alle. Pohjois-Korean ydinasepelote hillitsee toki sekin.

Shinin toipuminen ei liioin ole suoraviivaista. Kasvuiän moraaliton ilmapiiri, eläimelliset elinolot ja omat ilmiannot säteilevät elämän läpi. Häntä painaa voimakas syyllisyys, ja kaikki aiemmin pois työnnetyt tunteet puhkeavat vähä vähältä esiin. Kuten kidutettuja leirivankeja kaikkialla, Shiniä rasittavat lyhyt keskittymiskyky, epäluottamus muihin, mitättömyyden ja itseinhon puuskat.

Leiri 14 on poikkeuksellisen tärkeä kirja, muistelman ja tietoteoksen yhdistelmä. Yksilö- ja yleinen taso osuvat kohteeseen, kumpikin raivostuttavan tarkasti. Jos tekisikin mieli uskoa Frank Johanssonin jälkisanoja, että ”ennen pitkää kaikki sortovaltiot hajoavat omaan mahdottomuuteensa”, siihen ei ikävä kyllä ole järin lujia perusteita.

Blaine Harden: Leiri 14. Pako Pohjois-Koreasta. Suomentanut Ruth Jakobson. Jälkisanat Frank Johansson. Gummerus 2012. 195 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään