KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tiedon työmyyrä

Pirjo Hämäläinen
13.10.2012 16.00
Fediverse-instanssi:

”Tässä kirjassa vaadin, että valtion eli meidän on ryhdyttävä määrätietoisesti tuomaan suomeen modernia maailmankulttuuria. Jos modernia maailmankulttuuria ei ole suomeksi, suomi ei kuulu kulttuurikieliin.”

Kimmo Pietiläisen Väärin oikein -pamfletin (2012) alkukappale kertoo paljon tekijästään. Pietiläinen on stahanovilainen työmyyrä, tee-se-itse-aatteen sankari ja sivistyksen horjumaton esitaistelija, mutta hänen sanavalintansa eivät ole aina täysin onnistuneita. Suomen ja suomen kielileikki tuntuu väkinäiseltä.

Kuka tämä Pietiläinen sitten on? Hän on se charmantisti harmaantunut herrasmies, joka kiertää vanhan kirjallisuuden päivillä, tieteen päivillä ja muissa lukutaitoisen kansan joukkotapahtumissa ja myy Terra Cognitan, oman pienkustantamonsa, kirjoja. Ne taas tunnistaa mustista kansista ja taideteoksia esittävistä kansikuvista.

Pamfletissaan Pietiläinen tarjoaa käytännön niksin, jota en ole tullut ikinä ajatelleeksi. Kansi on suunniteltava niin, että kirjan nimi iskee myös postimerkin kokoisesta lehtikuvasta suoraan selkäytimeen. Terra Cognitassa neuvoa on visusti noudatettu.

Vuoden kauneimman kirjan palkintoa Pietiläinen tuskin voittaa, mutta sen sijaan hän on saanut Vapaa-ajattelijoiden, Skepsiksen, Mensan ja Humanistiliiton prenikoita. Ne eivät tuo pöytään särvintä, mutta vahvistavat, että oikealla asialla tässä ollaan.

Valtio palkitsee Pietiläisen mielestä lähinnä dekkareiden kääntäjiä ja joka tapauksessa henkilöitä, jotka ovat kääntäneet myös dekkareita. Keittokirjojen kääntäjät huomataan niin ikään herkästi, sillä on tärkeää erottaa lipstikka lipstickistä.

Keittokirjat ovat kautta pamfletin Pietiläisen hampaissa. Ne luetaan erilaisten menestys-, itsehoito- ja
ennustamisoppaiden ohella tietokirjallisuuteen, mutta todellisuudessa ne ovat vain näköistietokirjoja.

Vaikka kokenutta kääntäjää on paha mennä neuvomaan, itse puhuisin näennäistietokirjoista. On osaamista ja näennäisosaamista, on yrittäjyyttä ja näennäisyrittäjyyttä. Lehti ja näköislehti tarkoittavat taas ihan muuta.

Kuinka tahansa, keittokirjat ovat vieneet valtiolta rahat niin, että kolmen viime vuoden aikana FILI (Finnish Literature Exchange) on jeesannut luonnontieteellisten tietokirjojen suomentamista yhteensä 5 000 eurolla. Alimmillaan apurahat ovat olleet 150 euron luokkaa.

Kokonaan ilman Pietiläinen ei ole jäänyt. Rahastoista ja säätiöistä on herunut sen verran tukea, että hänen kuukausiansionsa on pysynyt osapuilleen tuhannessa eurossa. Tällä panostuksella on kääntynyt satakunta tieteellistä merkkiteosta.

Pietiläisen käännösten lähtökielenä on englanti, mutta englannin puolijumalaista asemaa hän henkeen ja vereen vastustaa.

Yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja myös alemmissa ahjoissa opitaan pintapuolisesti alan englanninkielinen sanasto, mutta suomenkieliset termit ovat hukassa. Insinöörit eivät osaa kertoa vanhemmilleen, mitä he työkseen tekevät, eivätkä neurologit pysty valistamaan potilaitaan, koska he eivät tiedä, mitä vaivat ovat suomeksi.

Jokaisessa myyntitilaisuudessa Pietiläinen sanoo törmäävänsä nenä pystyssä kulkeviin tyyppeihin, jotka ilmoittavat lukevansa teokset alkukielellä. Älymystö uskoo puhuvansa täydellistä englantia, mutta Pietiläinen tohtii epäillä, ovatko molekyylibiologian englanti, kvanttifysiikan englanti tai genetiikan englanti ihan varmasti hanskassa.

Tässä kohdassa on pakko muistella Hyvinkään entistä kaupunginjohtajaa, joka luki Tšehovia venäjäksi päästäkseen nauttimaan tekstin hienoimmistakin nyansseista.

Eräänä päivänä istuin venäjää auttavasti taitavan kulttuurisihteerin työhuoneessa. Puhelin soi ja luurin päässä oli kaupunginjohtaja. Mitäs se ”tam” onkaan suomeksi, kaupunginjohtaja huolestuneena kyseli. Vitsi piilee siinä, että oman alkeisoppikirjani aivan ensimmäisellä sivulla luki: ”Tut dom, tam park”. Tässä on talo, tuolla on puisto.

Vaikka kaikkea ei voi kääntää, aina on klassikoita, joita ilman ei tulla toimeen. Klassikoista Pietiläinen nostaa esiin englantilaisen G. H. Hardyn Matemaatikon apologian (1940), pitkän esseen, jossa puolustetaan matematiikan puhtautta ja sisäistä täydellisyyttä ja vastustetaan matematiikan alistamista sodan aputieteeksi.

Kun kirjaa ei ollut saatavilla suomeksi, meikäläiset matematiikan opiskelijat eivät sitä tunteneet. Ulkomailla he paljastuivat alkukantaisiksi junteiksi, joilta matemaattinen yleissivistys puuttui tyystin.

Apologia ilmestyi Pietiläisen kääntämänä vuonna 1997 ja sen koko painos, 1 500 kappaletta, meni kaupaksi. Pietiläinen tekee kirjat alusta loppuun itse, joten on vaikea sanoa, paljonko hän bestsellerillään sitten tienasi.

Kääntäjien palkkiot ovat kehnot, mutta tietokirjailijoiden palkkiot ovat vielä kehnommat. Jos Cambridgessa ja Oxfordissa vaikuttanut Hardy eläisi nyky-Suomessa ja julkaisisi ohuen apologiansa 1 500 kappaleen painoksena, hän saisi kaupalliselta kustantajalta saman verran euroja. Matemaattisen neron ansio vastaisi nuoren kioskimyyjän kuukausiliksaa.

On sinänsä ihme, että joku onnistuu myymään tietokirjaa yli tuhat kappaletta, sillä Suomessa on vain yksi kirjakauppa. Näin väittää Pietiläinen eikä ole väärässä.

Akateeminen kirjakauppa toteuttaa alan perustehtävää, mutta muualla kirjat ovat lähinnä silmänlumetta. Kirjakaupoista ihmiset ostavat kyniä, kalentereita, muistivihkoja ja järkyttävää Angry birds -krääsää. Joulun alla jokin dekkari tai keittokirja putoaa puolivahingossa kassin pohjalle.

Terra Cognitan maineikkaimpia kirjoja ovat Nassim Nicholas Talebin Musta joutsen ja Richard Dawkinsin Jumalharha, jotka molemmat käsittelevät epätodennäköisiä ilmiöitä.

Suosiota on nauttinut myös Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräs, kapitalismin maantiedettä ruotiva teos, jonka kanteen Pietiläinen on minulle tuntemattomasta syystä ottanut viipaleen Eero Järnefeltin savolaista Kaskea.

James Surowieckin Joukkojen viisaudessa taidekansi mitätöi koko sanoman. Kun katsoo Hieronymus Boschin Ristinkannon irstasta ja irvokasta pilkkaajasakkia, alkaa epäillä, ovatko joukot sittenkään aina oikeassa.

Muuten: olisiko otsikon työmyyrä pitänyt korvata työkontiaisella?

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Kuka murhaa hammaslääkäreitä ja miksi? – Anoppi auttaa rikostutkija Amos Kediriä esikoisestaan palkitun Mikko Koivusalon dekkarissa

Sen lisäksi, että velkajarrusopimuksen mukainen finanssipolitiikan linja tässä karkaa, myös sen tuoma institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi, toteaa Jussi Ahokas.

On syytä julistaa velkajarru kuolleeksi, sanoo ekonomisti ja perustelee väitteensä – ”Myös institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi”

Kuvituskuvassa venezuelalaiset pyytävät humanitaarista apua vuoden 2019 kriisissä. Maanjäristys tapahtui valtiossa, joka on vuosikymmenten jatkuvien kriisien kurittama.

Venezuelan maanjäristysten uhrit tarvitsevat lisää apua

Joka neljäs kuubalainen määrittelee itsensä afrotaustaiseksi. Kuuban talouskriisi tekee etenkin afrokuubalaisista naisista entistä haavoittuvampia.

Kuuban kriisi syventää eriarvoisuutta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomi muuttui, Kaurismäki kuvasi – rumasta ja harmaasta vieraaksi ja vaaralliseksi

 
02

Ministeri Rantaselta unohtui olennainen Ceutan tapahtumista: ”Suomen rajavaltiona tulisi tukea solidaarisuutta”

 
03

Seuraavan hallituksen taakka kasvaa: Orpon hallitus pakoilee vastuuta yli kahden miljardin euron edestä

 
04

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

 
05

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Terveisiä maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä

07.08.2026

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

06.08.2026

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

05.08.2026

Seuraavan hallituksen taakka kasvaa: Orpon hallitus pakoilee vastuuta yli kahden miljardin euron edestä

05.08.2026

Koskela ihmettelee Purran budjettiesitystä: ”Uusi kallis riippakivi”

05.08.2026

Mielipide: Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kuntoon!

04.08.2026

Ministeri Rantaselta unohtui olennainen Ceutan tapahtumista: ”Suomen rajavaltiona tulisi tukea solidaarisuutta”

04.08.2026

Yleistyvä tieteen vähättely vie pohjaa globaaleilta ilmastotoimilta

03.08.2026

Mielipide: Rintasyöpäpotilas maksaa hinnan keskustan keskittämispolitiikasta

03.08.2026

Suomi muuttui, Kaurismäki kuvasi – rumasta ja harmaasta vieraaksi ja vaaralliseksi

03.08.2026

Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto

28.07.2026

Kirkkaat katuvalot tuovat turvaa ja ekologisuutta Intian Hyderabadissa

27.07.2026

Turkisalan edustajat eivät vastanneet haastattelupyyntöihin – tuore tietoteos kahlaa läpi Suomen tarhauksen ja eläinaktivismin historian

27.07.2026

Patti Smith ammentaa kasvuvuosiensa ankarasta ja maagisesta ympäristöstä

23.07.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset