Katja Gauriloffin ohjaamassa dokumentissa Säilöttyjä unelmia (2011) tehdään pitkä kierros ennen kuin säilykepurkit päätyvät suomalaisten kauppojen hyllyille.
Brasiliassa louhitaan raaka-aine purkkien valmistukseen. Louhintatöiden lomassa kahdentoista lapsen äiti Neuci De Souza kertoo elämäntarinaansa. Jatkossa kuvausryhmä kiertää Eurooppaa ja tallentaa eri tuotantolaitoksissa työskentelevien ajatuksia elämästä.
Huipentumana voi pitää Puola-jaksoa. Naudanlihaa tuottavalla teurastamolla tavataan työnsä ääressä karski Andrzej. Hänelle on sattunut matkan varrella yhtä sun toista, ja väkevät ovat myös Andrzej’n vanhatestamentillista jylyä huokuvat mielipiteet. Vaikuttavaksi jakson tekee tapa, jolla miehen puheet ja teurastamonäkymät on yhdistetty toisiinsa.
Yhtä rankkaa kuvastoa nähdään Romaniassa sikateurastamolla. Puhuttelevia ovat myös kolmekymppisen romaninaisen muistelot raskauksistaan ja poikaystävän ”tuesta”. Ukrainassa kuullaan viljapellon ja myllyn katveessa slaavilaisen lempeää elämän filosofointia: pitää olla unelmia, rakastaa leipää ja työtä, ei saa satuttaa ketään…
Dokumenttiin muotoutuu miellyttävän avara tunneilmasto, joka syntyy rujouden ja runollisuuden kohtaamisesta. Käy selväksi, että purkki on jotain enemmän kuin purkki: sen siivellä saattavat joutua koville sekä ihmiset että eläimet.
Dokumenttiprojekti: Säilöttyjä unelmia. TV1 maanantaina kello 21.30.
Lue myös Viikkolehden juttu elokuvasta: Globalisaatio mahtuu säilykepurkkiin