Kuukausi sitten Unkarin hallitsevan Fidesz-puolueen perustajajäsen ja pääministeri Viktor Orbánin läheinen ystävä Zsolt Bayer vaati Magyar Hirlap -lehdessä ”lopullista ratkaisua mustalaiskysymykseen”.
Bayer kirjoitti, että ”huomattava osa mustalaisista ei kykene yhteiseloon. He eivät ole kelvollisia elämään ihmisten keskuudessa. Nämä mustalaiset ovat eläimiä ja he käyttäytyvät kuin eläimet… He eivät pysty inhimilliseen kommunikointiin. Sekavaa mölinää virtaa heidän eläimellisistä kalloistaan… Näillä eläimillä ei pitäisi olla olemassaolon oikeutta. Ei mitenkään. Tämä on ratkaistava… välittömästi ja keinoja kaihtamatta.”
Bayer sai innoituksen kolumniinsa Szigethalomissa käydystä kapakkatappelusta, jossa oli osallisena myös romaneja. Kahta miestä puukotettiin, mutta kukaan ei kuollut.
Brysselissä ei juuri ilmaista huolta jäsenmaan tilanteesta.
Fideszin tiedottaja ilmoitti, ettei puolue ota kantaa kirjoitukseen, koska Bayer ”ilmaisi oman mielipiteensä” kolumnistina eikä puolueen jäsenenä.
Fideszin yhteyspäällikön mukaan se, joka moittii Bayerin kirjoitusta, ”asettuu murhaajan puolelle”.
”Juutalaiset rekisteröitävä”
Marraskuussa äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen kansanedustaja Márton Gyöngyösi vaati parlamentissa, että ”kaikki Unkarissa asuvat juutalaiset on rekisteröitävä” ja ”on arvioitava, minkälaisen mahdollisen uhan he muodostavat Unkarille, erityisesti parlamentissa ja hallituksessa olevat”.
Aivan kaikki eivät Fideszissä sentään niele tällaisia puheita. Puolueen parlamenttiryhmän johtaja Antal Rogán tuomitsi Gyöngyösin sanat antisemitismiä vastaan järjestetyssä mielenosoituksessa.
Oikeus- ja varapääministeri Tibor Navracsics reagoi Bayerin artikkeliin ja vaati hänen erottamistaan Fideszistä. Europarlamentaarikko Tamás Deutsch kutsui Bayerin kirjoitusta häpeälliseksi.
Mutta Unkarin politiikan tuntijat sanovat, että tällaiset äänet ovat Fideszissä joutumassa yhä enemmän sivuraiteelle. Fideszin ja Jobbikin välinen ero on liudentumassa siinä määrin, että Jobbikin johtajat valittavat Fideszin varastavan heidän ajatuksensa.
Historioitsija Kristián Ungváry sanoo saksalaisessa Der Spiegel -lehdessä, että Fidesz puhuu ”kahdella äänellä”. Ulkomailla se ottaa etäisyyttä äärioikeistoon säilyttääkseen maineensa. Kotimaassa se ylistää maailmansotien välisen ajan antisemitistisiä kirjailijoita ja kosiskelee äänestäjiä äärioikeistolaisilla lehtikirjoituksilla.
”Veremme ja isänmaamme”
Fideszillä on suunnaton valta. Sillä on 263 parlamentin 386 paikasta, siis yli kaksi kolmasosaa.
Jobbik puolestaan on yksi Euroopan vahvimmista äärioikeistolaisista puolueista. Se sai vuoden 2010 vaaleissa lähes 17 prosenttia äänistä ja 47 paikkaa.
Murskavoitto ei vielä riittänyt Orbánille. Hän tietää, että osa ylivoimasta tuli vaalijärjestelmän ansiosta; äänistä Fidesz sai vain hieman yli puolet. Siksi Orbán on määrätietoisesti rakentanut pohjaa puolueen pysyvälle vallalle.
Merkittävä rooli vallan sementoimisessa on viime vuoden alussa voimaan astuneella, Fideszin sanelemalla uudella perustuslailla. Sillä esimerkiksi sidotaan tulevatkin hallitukset harjoittamaan Fideszin linjaamaa talouspolitiikkaa.
Samalla perustuslaki on kristillis-konservatiivisen ja nationalistisen hengen läpitunkema – arvojen, joita Orbán on vuosien myötä alkanut yhä enemmän korostaa.
Viime syyskuussa Orbán sanoi juhlapuheessa, että (unkarilaiseen mytologiaan kuuluva) Turul-lintu on ”osa vertamme ja isänmaatamme. Meidän, kansallisen solidaarisuuden unkarilaisten, on puristettava kaikki epäyhtenäisyys pois Unkarin elämästä. Vahvat kansakunnat pitävät yhtä, heikot hajoavat.”
Horthy-kultti
Orbánin rakentamassa järjestelmässä Fideszin suosio auttaa eteenpäin liike-elämässä. Valtiollinen media on miehitetty omalla väellä. Mediaa ja kulttuuria valvomaan on asetettu neuvostoja, joiden toimikausi jatkuu pitkälle nykyisen vaalikauden jälkeen.
Maailmankuulut kirjailijat György Konrád, Péter Esterházy ja vuoden 2002 Nobel-palkittu Imre Kertész joutuivat puolueen vihoihin arvosteltuaan Unkarin etääntymistä demokratiasta.
Ja perästä kuului. Unkarin taideakatemian jäsen Ádám Medveczky sanoi televisiossa, että ”sellaista, joka on syntynyt unkarilaisena, mutta joka vahingoittaa ja mustamaalaa Unkaria ulkomailla, ei voi enää pitää unkarilaisena”.
Taideakatemian puheenjohtajan György Feketen mukaan akatemian jäseniltä ei voi hyväksyä ”geneettisen kansallistunteen puuttumista”. Akatemia ei enää myönnä tukea ”epäisänmaalliselle” työlle.
Julkisten tiedotusvälineiden toimittajien on lain nojalla edistettävä ”kansallista identiteettiä” ja ”kansallista solidaarisuutta”.
Yhdessä Jobbikin kanssa Fidesz on rakentanut kulttia Unkaria vuodet 1920–1944 autoritaarisesti johtaneesta Miklós Horthysta, joka Natsi-Saksan liittolaisena toimitti Unkarin juutalaiset kaasukammioihin.
Kodittomana ulkona nukkumisesta on tehty rikos. Sosiaaliturvan saamisen ehtona ovat kotitarkastukset ja palkaton työvelvoite. Lailla on lisätty puolisotilaallisten kansalaiskaartien valtuuksia.
EU ei ole huolestunut
Mitä sanoo meiningistä jäsenvaltiossaan Euroopan unioni, tuo väsymätön huolestuja? Eipä juuri mitään. Hiljaisuus EU:n instituutioiden ja muiden jäsenmaiden taholta on suorastaan korviasärkevää.
Yksi syy tähän lienee muisto epäonnistuneesta diplomaattisesta boikotista Itävaltaa kohtaan vuosituhannen vaihteessa. Toinen voi olla halu välttää lisäkriisejä talouskriisin keskellä.
Ikävä kyllä, mieleen tulee kolmaskin syy. Unkarin Fidesz on jäsenpuolue johtavassa europuolueessa, oikeistokeskustalaisessa Euroopan kansanpuolueessa (EPP), johon Suomen Kokoomuskin kuuluu.
EPP:n puheenjohtaja, belgialainen Wilfried Martens vastasi kirjalliseen kysymykseen, että ”EPP:n jäsenpuolueena Fidesz jakaa huolen ekstremismistä” ja ”Orbán on aina korostanut, että on tärkeä vastustaa tätä ongelmaa”.
Entinen europarlamentin puhemies, saksalainen kristillisdemokraatti Hans-Gert Pöttering sanoi lausunnossaan, että ”tietääkseni Viktor Orbán ja Fidesz ovat sanoutuneet irti antisemitismistä ja äärioikeistolaisuudesta”.
EPP:hen kuuluva EU:n oikeuskomissaari Viviane Reding sentään piti Bayerin kirjoitusta vastenmielisenä ja sanoi, ettei unionissa ole sijaa rasismille, vihapuheelle tai suvaitsemattomuudelle.
Marsseja EU:ta vastaan
EU on kuitenkin Orbánin kanssa hakauksissa Unkarin talouspolitiikasta, erityisesti ulkomaisille yhtiöille määrätystä ”kriisiverosta” sekä epäillystä tilastojen väärentämisestä.
Kunnon populistina Orbán on kääntänyt tämänkin edukseen. Fidesz esiintyy unkarilaisen kadunmiehen puolustajana ja uusliberalismin vastustajana. Kotimaassa Orbán puhuu EU:sta ”uutena Moskovana”, jonka ”siirtomaaksi” Unkari ei alistu.
Yhtenä EU:n vastaisten, satojatuhansia osallistujia keränneiden ”rauhanmarssien” pääjärjestäjistä on häärinyt Zsolt Bayer. Samainen Bayer, jonka mukaan ”on oikein ajaa autolla mustalaislapsen päälle, kunhan ei uhraa ajatustakaan pysähtymiselle vaan painaa lujasti kaasua”.
Fidesz on lyhenne nimestä Nuorten demokraattien liitto. Enää sen johtajat eivät ole nuoria, eikä puolue demokraattinen, jos se on koskaan ollutkaan.
uutiskirje 