KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Leijona näyttää kieltä

Pirjo Hämäläinen
19.2.2013 18.16
Fediverse-instanssi:

Tuttava kyseli leijonasta. Miksi Suomen vaakunassa on leijona eikä metsän kuningas karhu tai metsän koira susi? Eikö tunnu ristiriitaiselta, että maahanmuuttokriitikot kantavat povellaan afrikkalaista eläintä?

Kiinnostavia kysymyksiä, mutta mietitään ensin suuntaa: miksi Suomen leijona näyttää kieltä Ruotsille eikä Venäjälle, jonka kanssa sillä on ollut useampi kana kynittävänä?

Vastaus kumpuaa turnajaiskentiltä ja sotatantereilta, missä ritarit pitivät asetta oikeassa ja vaakunakilpeä vasemmassa kädessä. Kun kilpi nostettiin eteen, vaakunaeläimen tuli katsoa kohti ritaria eikä vilkuilla hajamielisesti sivulle.

ILMOITUS
ILMOITUS
Aina kun jokin alue piti asuttaa, otettiin yhteyttä savolaisiin, jotka eivät piitanneet siitä, missä maakunnassa tai maassa he luonnonvääriä leukojaan louskuttivat.

Kuvallisissa esityksissä länsi on ilman muuta vasemmalla ja vasemmalla on myös menneisyys. Jos taiteilija haluaa korostaa arkaaisuutta tai elämän ankaruutta, teoksessa kuljetaan kohti vasenta laitaa.

Ilja Repinin Volgan lautturit laahustavat vasemmalle, koska lotja on raskas ja taival käy vastavirtaan. Ristisaatto Kurskin kuvernementissa painelee sen sijaan oikealle, sillä vauhti on kova, tie pölisee, liput hulmuavat ja nuori raajarikko on jo porukasta putoamassa.

Hävitystä taistelusta palataan vasemmalle. Kun Napoleon ratsastaa kohti Moskovaa, hänen nenänsä näyttää oikealle, mutta Ilarion Prjanišnikovin maalauksessa resuiset krenatöörit ontuvat vastakkaiseen suuntaan, päin Ranskaa, joka on kaukana kehyksen vasemmalle puolella.

Heraldiikan kuvastoa mukailemalla taiteilijat ovat valaneet maalauksiinsa muinaisaikojen voimaa ja jylhää juhlavuutta. Akseli Gallen-Kallelan Kullervon sotaanlähdössä suunta on päättäväisesti länteen, mutta sotahevonen ei liiku vaan poseeraa sivuittain. Ainut elonmerkki on höyry, jota hepo sieraimistaan puhaltaa.

Propagandateoksessa Sammon puolustus heraldiset lähtökohdat ovat ilmiselvät, sillä kokkona eli kotkana liihottava Louhi muistuttaa erehdyttävästi Venäjän kaksipäistä vaakunalintua. Kalevalassa kokolla on sata miestä siiven alla ja purstolla tuhat urosta, mutta Gallen-Kallela on korvannut Pohjolan armeijan muutamalla vinosilmäisellä siperialaisella.

Kotka on lintujen kuningas ja sotilasmahdin symboli, joten se kilpailee leijonan kanssa vaakunaeläinten herruudesta. Kaksipäiseksi kotka muuttui symmetrian takia: yksipäisen linnun profiili vaikuttaa jotenkin epäsuhtaiselta.

Amerikkalaiset ovat asiasta eri mieltä. Yhdysvaltain vaakunassa (tai paremminkin sinetissä) on toisella puolella yksipäinen valkopäämerikotka ja toisella keskeneräinen pyramidi kuin missäkin Egyptissä.

Merikotka on myös Ahvenanmaan tunnuslintu, mutta vaakunaan siellä on otettu saksanhirvi, kaiketi sama eläin, jota Kaarle-kuningas Fredrik Paciuksen oopperassa metsästää.

Keski-Suomen vaakunassa on soitimella pyörivä metso, mutta muissa maakunnissa lintujen vetovoimaan ei ole luotettu. Kanta-Hämeessä on ilves, Keski-Pohjanmaalla näätä, Pohjois-Pohjanmaalla kärppä, Satakunnassa karhu ja Kymenlaaksossa lohi vai olisiko se roteva kilohaili, maakunnan tunnuskala.

Lapin ja myös Lappeenrannan vaakunassa pullistelee lähes alaston villimies, saksalaisten suosima taruhahmo, joka on kuin väkivahva Herkules tai alkuaikojen jättiläinen – suomalaisittain jatuli, jotuni tai meteli.

Kun kuningatar Kristiina teki vuonna 1649 Lapvedenrannan markkinapaikasta kaupungin, sen sinetin villimiesaihe lainattiin isoisä Kaarle IX:n tilaamasta Lapin vaakunasta. Samalla Lapvestrand muuttui Willmanstrandiksi, ”Villimiehenrannaksi”.

Hämmästyttävä nimiratkaisu selittyy ainoastaan sillä, että barokin ajan ihmiset rakastivat kaikkea groteskia ja eriskummallista. Villimiehiä pidettiin äärimmäisen trendikkäinä, ja pari heistä pääsi myös Mannerheim-suvun vapaaherralliseen vaakunaan. Käteensä villit saivat nuijat ja päähänsä silmikolliset kypärät.

Kreivillisessä haarassa Mannerheimien kilpeä kantavat isot nisäkkäät, kruunattu karhu ja sarvekas hirvi. Karhun yläpuolella keikkuu Suomen leijona, joka lyö normaaliin tapaan itseään päähän, mutta suunta on epänormaali: tällä kertaa leijona tuijottaa uhmakkaasti itään.

Karjalassa käet pistettiin taskuun, mutta Päijät-Hämeen vaakunassa käki on pitkäpyrstöisen vedenneidon kädessä. Heraldisen selityksen mukaan vedenneito kuvastaa Päijännettä ja käki Karjalaa, jonne paikalliset evakot yhä vain kaihoavat. Disney-henkinen vaakuna kattaa näin melkoisen osan Leningradin aluetta ja hyvän kappaleen Petroskoin Karjalaa.

Me karjalaiset kiitämme huomiosta, mutta muistutamme samalla, että Valter Juva julkaisi jo vuonna 1902 runon, jonka mukaan ”käki kukkuu siellä ja kevät on”. Pohjalainen maanmittari Juva toimitti ilmeisesti isojakoa rajakarjalaisessa Korpiselässä ja keksi liittyä kareliaanien muodikkaaseen kuoroon.

Viipuri ei ole ehkä vanha venäläinen kaupunki, mutta Korpiselkä ehti kuulua Ruotsille vain vuodesta 1617 vuoteen 1721. Siinä välissä käytiin ruptuurisota, jossa korpiselkäläiset livahtivat vihollisen puolelle. Kun Venäjä hävisi sodan, korpiselkäläiset pakenivat kohti Tveriä, minne nousi toinen, oikeauskoisempi Karjala.

Karjalaisten tilalle tuotiin sopeutumiskykyisiä savolaisia. Aina kun jokin alue piti asuttaa, otettiin yhteyttä savolaisiin, jotka eivät piitanneet siitä, missä maakunnassa tai maassa he luonnonvääriä leukojaan louskuttivat.

Raja-Karjalassa ja Kannaksella savolaiset esittivät niin uskottavasti karjalaisia, että vain kokeneimmat tiedemiehet huomasivat eron. Skandinaviassa savolaisjoukot etenivät Oslon porteille, joten piilosavolaisia on sekä kveeneissä että Tornionjokilaakson meänkielen puhujissa.

Tuttavan kysymys odottaa yhä vastausta. Miksi Suomen vaakunassa on leijona, joka ei maassamme pesi eikä lisäänny?

Vastaus on yksinkertainen. Flaamilainen Willem Boy suunnitteli Kustaa Vaasan hautamuistomerkkiin (1581) Suomen suuriruhtinaanmaan vaakunan, mutta kun mies ei Suomesta mitään tiennyt, hän valitsi heraldiikassa tuiki tavallisen leijonan.

Susikaan ei olisi ollut hassumpi ratkaisu, kuten Valtimon vaakunasta havaitaan. Valtimon susi seisoo samassa aukisuisessa asennossa kuin Suomen leijona, mutta teräaseet puuttuvat ja ruusujen tilalla kimmeltävät kolikot, vihreän kullan vertauskuvat.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset