KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Onko yhteistä tahtoa?

Eilina Gusatinsky
17.3.2013 17.00
Fediverse-instanssi:

Olen muutaman vuoden ollut yhdessä työryhmässä pohtimassa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Hyvin moninaisessa porukassa etsittiin erilaisia keinoja edistää, koordinoida ja seurata – ne tavanomaiset sanat, joiden takana on halu tehdä maailma paremmaksi paikaksi elää ja toteuttaa haaveita. Ihan jokaiselle, vaikka se tuntuukin mahdottomalta.

Siinä rakentavien keskustelujen ja uusien näkökulmien ohella opin paljon siitä, kuinka pitäisi ottaa huomioon erilaisia ihmisiä. Jos joku ei näe, täytyy välttää ylimääräisiä ääniä ja puhumista päällekkäin. Sama pätee viittomatulkkien läsnä ollessa. Ei saa hermostua, jos jonkun ulosanti vaikuttaa hyökkäävältä – ehkä puhuja ei kuule omaa ääntään, joten pitäisi keskittyä asiaan.

Samalla on tullut esiin useita positiivisia esimerkkejä, kuinka yhden ryhmän tarpeiden huomioiminen hyödyttää muitakin. Esimerkiksi vammaisille tarkoitetut liuskat tuovat sanotaan vaikkapa museoihin – myös pienten lasten vanhemmat – sisään helpommin myös rattaiden kanssa. Selkokieliset esitteet auttavat kohderyhmän lisäksi myös maahanmuuttajia. Joten saavutettavuuden kehittäminen opettaa ajattelemaan monia asioita kokonaisuutena, mitä unohtuu aika usein yksittäisien ongelmien ratkomisen yhteydessä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Integroituminen ei tarkoita juurista luopumista, vaikka kuinka jotkut yrittävät väittää, ettei Suomessa voi olla muuta identiteettiä kun yksi ja ainoa – (perus)suomalainen.

Nettikeskusteluissa usein huomaa, miten paljon negatiivisia kommentteja keräävät esimerkiksi maahanmuuttajia koskevat uutiset, varsinkin jos kyseessä ovat erilaiset koulutusohjelmat tai työllistämistoimenpiteet. Jotkut reagoivat niihin hyvin mustavalkoisesti – heistä tuntuu, että varat otetaan heiltä pois, koska ensiksi pitäisi hoitaa ”omia”. Keneltä on pois toisten työllistyminen ja sitä kautta verojen maksu?

Ainaiselle jaolle ”meihin” ja ”heihin” ei tunnu olevan loppua. Veikkaan, että ne, jotka itse tekivät päätöksen muuttaa Suomeen, olivat ja ovat edelleen valmiit tällaiseen jakoon. Mutta ovatko heidän lapsensa – sekä vanhempien kanssa tulleet että täällä syntyneet? Kenelle tulee parempi olo siitä, että osa väestöstä elää tietoisena omasta toiseudesta ja yhteiskuntaan todellisesta kuulumattomuudesta?

En ymmärrä myöskään vastustusta antaa maahanmuuttajien lapsille mahdollisuus säilyttää kotikieli. Minusta se olisi hyvin hyödyllistä yhteiskunnan kannalta, jos vajaat 12 000 lasta osaisivat aikuisina myös venäjää kotimaisten kielten ja englannin lisäksi – mieluimmin niin, että kaikki kielet olisivat työkaluja eikä ainoastaan puhumiseen riittäviä.

Usein kuulee, että on perheen asia ylläpitää kotikieltä, ei siihen yhteiskunnallista tukea tarvita. Onkohan jo aika tehdä selvitys, kuinka se toimii käytännössä? En ole nähnyt tutkimustietoa siitä, kuinka venäjänkielisissä perheissä kasvaneiden lasten kotikieli säilyy. Mutta opettajat kertovat surullisia tarinoita, samoin pettyneet yrittäjät, jotka ovat yliarvioineet työntekijän mahdollisuuksia kommunikoida perheensä lahjana saadulla kielellä.

Vuonna 1991 Suomessa oli 1 592 venäjänkielistä lasta (0–19 v.), kymmenen vuotta myöhemmin 8 625 ja kaksi vuotta sitten 11 881. Mielenkiintoista: kymmenessä vuodessa venäjänkielisten määrä kaksinkertaistui (31 093 vuonna 2001, 58 331 vuonna 2011). Sama koskee pieniä lapsia (0–9 v.), mutta teinien määrä on pysynyt melkein samana.

Tuttu maistraatista kertoi, että ennen yläasteelle siirtymistä monet vanhemmat vaihtavat väestörekisterissä lapsille äidinkielen suomeksi. Johtuuko se siitä, ettei venäjää osata vai onko tavoitteena helpottaa jälkeläisen elämää? En tiedä, mutta tuskin se rikastuttaa Suomea kasvavan matkailun ja Venäjä-osaajien puutteen rinnalla.

Pitäisi muistaa, että venäjän kielen tärkeys nousee myös Euroopan tasolla. Se ei ole vain Euroopan puhutuin kieli (onhan Venäjä iso maa), vaan myös yksi puhutuimmista kielistä EU:ssa. Saksassa asuu noin 3,5 miljoonaa venäjänkielistä, yli 600 000 Latviassa, Virossa 300 000, Englannissa 300 000 ja Irlannissa 80 000. Poikani suomalainen kaveri työskenteli noin vuoden Espanjassa ja päätti aloittaa venäjän opiskelut. Sielläkin olisi käyttöä sille.

Viis numeroista. Suomella on oiva mahdollisuus näyttää muille, kuinka rakennetaan toimivia puitteita vahvalle yhteiskunnalle, jossa on hyvin voivat vähemmistöt – myös venäjänkielinen. Integroituminen ei tarkoita juurista luopumista, vaikka kuinka jotkut yrittävät väittää, ettei Suomessa voi olla muuta identiteettiä kun yksi ja ainoa – (perus)suomalainen.

Jos ilmapiiri on suotuisa kotikielen säilyttämiselle, se madaltaa kynnystä kantaväestönkin lapsille lähteä opiskelemaan venäjää. Yleensä ongelmana vieraiden kielten opiskelussa on käyttämättömyys, kun ei ole keskustelumahdollisuutta. Tässäkin asiassa kanssakäyminen tulisi olemaan luontevaa. Asenteet muuttuvat, hitaasti, eikä niinkään varmasti, mutta yhteisellä tahdolla – kyllä.

Taas tullaan vanhaan kysymykseen: löytyykö sitä tahtoa integroituneiden siirtolaisten mukaan ottamiselle? Vai onko turvallisempaa jättää asiat silleen, hoitaa ylhäältä alas kotouttamista niin, että kantaväestön edustajat tukevat omien käsityksiensä kautta maahanmuuttajia sopeutumaan Suomeen.

En halua olla ilkeä, mutta valitettavan usein se toimii huonosti ja maksaa paljon. Sekä johtaa siihen, että yhteiskunnalliset jännitteet vaan kasvavat, samoin kaksisuuntainen epäluulo. Uskoisin, että 20 vuodessa on kertynyt sen verran osaamista, että on olemassa paljon parempia ratkaisuja. Haluaisin luottaa siihen, että ne myös kelpaavat.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset