KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kirkon erioikeuksista yhdenvertaisuuteen

Kirjoittajan mielestä elämänkatsomustieto pitäisi muuttaa kouluissa kaikille vapaasti valittavaksi eikä kirkkoon kuuluviakaan saisi pakottaa uskonnonopetukseen.

Kirjoittajan mielestä elämänkatsomustieto pitäisi muuttaa kouluissa kaikille vapaasti valittavaksi eikä kirkkoon kuuluviakaan saisi pakottaa uskonnonopetukseen. Kuva: Lauri Hannus

Esa Ylikoski
29.3.2013 15.00
Fediverse-instanssi:

”Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.” Näin todettiin vuonna 1903 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Forssan ohjelmassa.

Tämä Suomessa 110 vuotta sitten asetettu tavoite on 2000-luvulla ajankohtaisempi kuin koskaan. Ihmis- ja perusoikeuksien kehityksen valossa nämä tavoitteet näyttäytyvät yhä vahvemmin perustelluilta, suorastaan välttämättömiltä. Vasemmiston ei kannata hukata näitä eväitä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Valtion tulee olla tunnustukseton, ei ateistinen eikä uskonnollinen.

Kirkon ja valtion erosta on puhuttu paljon, toki aiheesta, onhan kirkko yhä julkisoikeudellinen organisaatio, jolla on monia yhdenvertaisuutta rikkovia etuoikeuksia (esimerkiksi verotusoikeus, yhteisöveron jako-osuus, pakollinen uskonnon opetus, valtion palkkaamat papit armeijassa ja vankilassa ym.). Silti vähemmälle on jäänyt tavoitekärjen yksityisyysvaatimus.

Uskonnon yksityisasialuonne on saanut vahvistusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) viimeaikaisissa ratkaisuissa, joihin myös apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on viitannut päätöksessään (17.01.2012 Dnro OKV/1361/1/2009):

EIT:n tulkinnan mukaan yksilöllä oli oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan niin, ettei hänen tarvinnut paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voitiin päätellä, oliko hänellä sellaisia vakaumuksia. Tämä koskee myös henkilöä, joka ei ole uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak-tapaus 15.6.2010).

Edellä sanottu koskee myös kouluja, vaikka apulaisoikeuskanslerin päätös liittyikin käräjäjumalanpalvelusten lopettamiseen. Myös kouluissa tulisi lopettaa koulun organisoima koulutyöhön liitetty kollektiivinen uskonnon harjoittaminen (koululaisjumalanpalvelukset ja uskonnolliset päivänavaukset), koska sellainen rikkoo oppilaiden ja perheiden yksityisyyden suojaa, joka kuuluu uskonnon ja omantunnon vapauteen. Samoin rikotaan ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.

Julkiselle vallankäyttäjälle asettuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan mukaan neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimus. Apulaisoikeuskansleri linjasi päätöksensä lopuksi: ”Julkisen vallan tulee perustuslain 22. pykälän mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, joihin kuuluvat muun muassa yhdenvertaisuus ja uskonnonvapaus. Tämä julkiselle vallalle kuuluva turvaamisvelvoite menee perinnesyiden edelle.” Koulu on julkista palvelua.

Uskonnonopetus peruskoulussa näyttää säilyvän vuodesta 2016 eteenpäin, vaikka sen tuntimäärää tuntijakopäätöksellä hivenen vähennettiinkin. Opetuksen tulisi lain ja asetuksen mukaan olla uskonnollisesti tunnustuksetonta. Silti koulujen toiminnassa on runsaasti uskonnon tunnustuksellista tuputusta, siis varsinaisen uskonnonopetuksen ulkopuolella.

Tällainen perinteen varjolla organisoitu kollektiivinen uskonnon harjoittaminen (koululaisjumalanpalvelukset, uskonnolliset päivänavaukset) tulisi saada loppumaan. Kysymys koulun yhteisten juhlien ohjelmasta on asia erikseen.

Tämän lisäksi uskonnonopetuksen vaihtoehtona oleva elämänkatsomustieto (et) tulisi eduskunnassa muuttaa kaikille vapaasti valittavaksi. Nythän valtiovalta on säätänyt kirkkoon kuuluville pakollisen uskonnonopetuksen – eli ”holhoavan pakkouskonnon”. Valinnan vapauden sallimista puoltaa kirkon julkaisema tutkimustulos, jonka mukaan vain 27 prosenttia ihmisistä sanoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan (Haastettu kirkko, s. 44). Näin vain noin neljäsosan uskonoppi on saanut enemmistön lapset katsomukselliseksi pankkivangikseen kouluissa.

Valinnaisuuden myötä elämänkatsomustiedon monin paikoin syrjitty asema kouluissa paranisi. Nyt siitä esimerkiksi koulutulokkaiden perheille annettu informaatio on suppeaa ja jopa virheellistä (ks. www.et-opetus.fi).

Vasemmistoliitolla on ollut lyhyt ja ytimekäs kanta kirkon ja valtion erottamisen puolesta sekä uskonnon opetuksen korvaamisesta elämänkatsomustiedolla. Linjaa olisi hyvä edelleen vahvistaa ja konkretisoidakin puoluekokouksessa 2013.

Myös kunnissa voisimme tukea käytännössä yhtäältä et:n asemaa ja valittavuutta ja toisaalta koulupäivään ympätyn suoranaisen uskonnon harjoittamisen vähentämistä tai lopettamista. Jos uskonnollisia tilaisuuksia kuitenkin toistaiseksi joissain kouluissa järjestetään, niille tulisi olla selkeästi ilmoitettuna vaihtoehtona Opetushallituksen ohjeissa mainittua ”muuta toimintaa”.

2010-luvun SDP on asettanut työryhmän miettimään puolueen kantaa kirkon ja valtion suhteeseen. Suomessa uskonto on ollut, toisin kuin moni muu asia, varsin vahvasti ”sosialisoitu”, valtiollistettu ja kunnallistettu. Valtio ja kunta organisoivat uskonnon harjoittamista varsinkin lapsille. Kirkolla on perustuslakiin, kirkkolakiin ja muihin lakeihin nojautuva julkisoikeudellinen etuoikeusasema.

Kun SDP ja vasemmistoliitto eivät monissa muissakaan yhteiskunnallisissa asioissa kannata pakkokollektivismia, voisi myös kirkon toimintojen ”sosialisoinnista” luopua niin kouluissa kuin koko yhteiskunnassa. Suositeltavaa olisikin nostaa unohdettu Forssan ohjelma esille, jopa sellaisenaan, tai sanamuotoja muuttaen esimerkiksi näin:

”Uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla uskonto on yksityisasia. Julkinen valta kohtelee uskontoja ja vakaumuksia yhdenvertaisesti; ev.lut. kirkon julkisoikeudellinen erityisasema puretaan ja kaikki uskonnolliset yhdyskunnat katsotaan yksityisiksi yhteisöiksi. Koulujen ja oppilaitosten toiminta on uskonnollisesti tunnustuksetonta; koulu ei järjestä uskonnon harjoittamista eikä uskonnonopetusta.”

Valtion tulee olla tunnustukseton, ei ateistinen eikä uskonnollinen. Yhdenvertaisuuden sekä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ei ole oikein, että kunta tai valtio järjestää, organisoi yhden uskonnollisen yhdyskunnan uskonnonharjoittamista omissa toiminnoissaan. Julkisen vallan tulisi ”vain” taata uskonnon ja omantunnon vapaus yksilöille ja yhteisöille. Siihen liittyy ihmisen niin halutessa yksityisyyden suoja niin kuin EIT päätöksissään tähdentää.

Uskonnon ja omantunnon vapaus koskee EIT:n päätöksen mukaan myös ”ateisteja, agnostikkoja, skeptikkoja ja uskontojen suhteen välinpitämättömiä”. Kaikkia ihmisiä, olivatpa he katsomuksellisessa enemmistössä tai vähemmistössä, tulee kohdella yhdenvertaisesti uskonnosta, vakaumuksesta tai identiteetistä riippumatta.

Kirjoittaja on FM, Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen ja Vapaa-ajattelijain liiton luottamustoiminen pääsihteeri.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset