Mika Ronkaisen ohjaustyö Laulu koti-ikävästä on kelpo dokumentti ja road movie, johon tuovat miellyttävää persoonallista ilmettä monet musiikkiosuudet.
Vuonna 1967 Iijoentörmällä syntynyt muusikko Kai Latvalehto haluaa selvyyttä juuriinsa, ja siitä se lähtee, yhteinen reissu isä Taunon kanssa vanhoille kotikulmille länsinaapuriin. Latvalehto on kokenut muuton Ruotsiin kaksivuotiaana, paluu Suomeen tapahtui aikuisuuden kynnyksellä.
Isän ja pojan automatka suuntautuu Göteborgiin, ja Tukholman legendaarisella Slussenillakin piipahdetaan. Päähenkilöiden lisäksi suhdettaan ruotsinsuomalaisuuteen ja suomalaisuuteen puntaroivat useat, Kain tavoin lähinnä nuoret keski-ikäiset maahanmuuttajat.
Perheen todellinen syy Ruotsiin muuttoon selviää tulomatkalla.
Tragikomiikkaa ja hirtehisyyttä
Dokumentissa on mutkaton, vivahteikas ja antoisa ruohonjuuritason näkökulma.
Kain kulttuurinen juurettomuus kulkee punaisena lankana, josta Suomen ja Ruotsin välinen akseli saa elävänä sykkivän sateenkaarimaisen kirjon. Se on parhaimmillaan uutta luovaa kulttuurista rikkautta, minkä dokumentti todistaa luontevasti kerrassaan upeilla musiikkiesityksillä. Niissä suomalainen tango on saanut myös sanoitusten osalta nuoremman polven ruotsinsuomalaisista verrattomat tulkit (Darya & Månskensorkestern).
Latvalehdon perheen todellinen syy Ruotsiin muuttoon selviää tulomatkalla. Asian paljastumiseen liittyy niin tragikomiikkaa kuin pientä hirtehisyyttäkin.
LAULU KOTI-IKÄVÄSTÄ (Suomi-Ruotsi 2013). Ohjaus ja käsikirjoitus: Mika Ronkainen. Kuvaus: Vesa Taipaleenmäki. Musiikki: Olli Tuomainen; eri esittäjiä. Pääosissa: Kai Latvalehto, Tauno Latvalehto, Oiva Latvalehto.