Helsingin sanomat julkaisi 28.4. valaisevan yhteenvedon niistä tahoista, jotka kutsutaan eduskuntaan valiokuntien kuultavaksi. HS:n yhteenveto yli 93 000 nimen aineistosta osoittaa niin kirkkaasti kuin tilastoilla osoittaa vain voi, että EK on eduskunnassa ylivoimaisesti eniten kuultu etujärjestö.
Tämä tilastollinen tosiasia on erittäin ongelmallinen. Politiikan ytimessä on eri vaihtoehtojen ja keskenään ristiriitaisten intressien väliltä punnitseminen ja lopulta päätöksen tekeminen, jossa pyritään mahdollisimman oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Suurin ongelma EK:n ylikorostetussa asemassa on se, että sen edustajat pääsevät esiintymään puolueettomina toimijoina. Pelkästään tutustumalla EK:n kannanottoihin verotus- ja työmarkkinapolitiikasta käy selväksi, että EK ei edusta “kaikkien suomalaisten etua”.
EK ei edusta ”kaikkien suomalaisten etua”.
Vasemmistonuoret aloitti 27.4. kampanjan, joka käsittelee politiikan aihealuetta, jossa puolueettomuutta tosiasiassa ei myöskään ole. Tappavan hyvä diili -kampanjan tarkoitus on herättää keskustelua Suomen harjoittamasta asekaupasta. Vasemmistonuoret vaatii, että Suomi lakkaa käymästä asekauppaa ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden sekä sotaa käyvien maiden kanssa kokonaan. Asekaupassakin on kyse keskenään vastakkaisista intresseistä – rauhan edistämisestä ja taloudellisista eduista.
Tällä hetkellä Suomi tukee suoraan ja välillisesti hallintoja, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta, syyllistyvät ihmisoikeusloukkauksiin sekä ylläpitävät diktatuureja.
Suomesta on viety sotatarvikkeita muun muassa Bahrainiin, Egyptiin, Syyriaan ja Saudi-Arabiaan. Suomi on veromaksajien rahoilla tukenut Israelin sotilaallista koneistoa. Nämä päätökset on tulkittu olevan linjassa Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa, mukaan lukien EU:n säädökset aseviennistä. Tuontia ei taas säädellä juuri lainkaan. Suomi tuo sotatuotteita israelilaisilta aseyhtiöiltä, jotka mainostavat aseitaan sillä, että niitä on kokeiltu käytännössä.
Tällä hallituskaudella Suomi päätti myös myydä kranaatinheittimiä Saudi-Arabiaan vastoin ulkoministeriön suositusta. Puolustusministerin puoltaessa kauppaa kaupoista jouduttiin äänestämään hallituksessa. On harvinaista, että asekauppapäätöksiä tehdään vastoin UM:n suositusta, joka vastaa kauppojen arvioinnista ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, kuten esimerkiksi kauppojen vaikutuksesta ihmisoikeuksien toteutumiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että hallitus päätti asettaa taloudellisen edun ihmisoikeuksien ja Suomen ulkopoliittisen tavoitteiden edelle.
Tämän vuoksi olemassa oleviin säädöksiin tai uuteen kansainvälistä asekauppaa säätelevään ATT-sopimukseen vetoaminen ei riitä. Viime kädessä kysymys on hyvin perinteisestä poliittisesta eturistiriidasta. Asekaupassa on kyse poliittisista päätöksistä ja “liittoutumattoman” Suomen geopolitiikasta 2010-luvulla.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.