Julkisuudessa on esitetty vahvan epäileviä arvioita Fennovoiman ydinvoimahankkeen taloudellisesta kannattavuudesta. On kuultu myös pienimuotoiseen paniikkiin viittaavia älähdyksiä hankkeen kannattajatahoilta. Kannattavuutta pohtivat parhaillaan yhtiön osakkaat, joiden on päätettävä lokakuun aikana, jatkavatko he Fennovoiman hankkeen rahoittamista.
Fennovoiman osakkaina olevien kunnallisten sähköyhtiöiden omistajakuntien taloustilanne on ollut viimeaikoina karua luettavaa: Hamina ja Savukoski lomauttavat koko henkilöstönsä, Seinäjoki pari sataa. Raasepori yrittää nälkäkuurissaan välttää irtisanomisia, Kouvolassa saa lähteä 600, Lahden Energiasta mahdollisesti kolmannes työntekijöistä.
Kankaanpää ja Vaasa aloittavat koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, Mikkeli lakkauttaa tukun kouluja. Rovaniemellä on luvassa hätäleikkauksia, veronkorotuksia ja velanottoa. Samansuuntaista viestiä kuuluu muun muassa Keminmaasta, Raahesta, Ähtäristä, Kemijärveltä, Sodankylästä, Vantaalta ja Virroilta.
Fennovoima ei enää lupailekaan kotimaisen työvoiman käytöstä mitään.
Ajankohtainen kysymys siis on, onko Fennovoiman hanke mahdollista saada taloudellisesti kannattavaksi. Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiskustannukset tehoyksikköä kohden ovat paisumassa Olkiluodon ikuisuushankettakin korkeammiksi jo lähtötilanteessa.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston vajaa vuosi sitten julkistaman sähkön tuotantokustannusvertailun numeroihin verraten Fennovoima-Rosatomin laitos saataisiin ehkä täpärästi plussalle, mikäli se rakennettaisiin valmiille ydinvoimalatontille, olemassa olevaan infraan. Näin ei ole Fennovoiman tapauksessa, jonka suunnitelmat ovat Pyhäjoella Hanhikiven rantametsissä.
Osakkailla on myös arvioitavanaan, kuinka suuren taloudellisen riskin he pystyvät ottamaan. Erikoiseksi tilanteen tekee se, ettei Fennovoiman ja Rosatomin välisen sopimuksen lopullinen hinta ole vielä edes osakkaiden tiedossa. Hintalappu on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavaisen mukaan auki siihen asti, kun laitostoimitussopimukset on vuoden loppuun mennessä määrä allekirjoittaa (YleTalous 4.10.).
Osakkaiden taloudellista riskiä lisää se, ettei kukaan pysty varmuudella sanomaan, minkä hintaista Fennovoiman aikanaan tuottama sähkö olisi. Osakkaathan paitsi saavat, myös joutuvat ostamaan omakustannushintaista sähköä, oli sen hinta sitten mitä hyvänsä.
Kun Fennovoima nyt pyrkii vääntämään hankkeen hintaa alaspäin, oma riskinsä piilee myös hankkeen kotimaisuusasteessa. Aikaisemman jopa 50 prosentin kotimaisuusasteen tavoittelun sijaan Fennovoima ei enää lupailekaan kotimaisen työvoiman käytöstä mitään.
Sitran juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan suuret energiainvestoinnit tehdään yhteiskunnan kokonaisedun kannalta kapeakatseisesti. Aluetalouden sekä kuntien, valtion, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta edullisimpia olisivat kotimaisia energianlähteitä suosivat voimalaitokset, joista syntyy tuloja kotimaisille yrityksille ja työtä ihmisille. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan puolestaan Suomessa on puuta ja biomassoja usean ydinvoimalan verran.
Fennovoiman hintalappua odotellessa osakkailla onkin hyvin aikaa pohtia, maksaisivatko kotimaiset hajautetun energian hankkeet itsensä takaisin ydinvoimalaa paremmin.
uutiskirje 
