Joutilas luokka osa 23
Liikemaailman sopimukset ovat omistussopimuksia, jotka juontavat juurensa muinaisesta saalistuskulttuurista. Joutilas luokan suhdetta taloudelliseen prosessiin välittää raha. Veblen ei pitänyt sitä tuotanto- vaan haltuunottosuhteena, jota leimaa riisto, eikä yhteiskunnan kannalta taloudellinen hyödyllisyys:
”Omistavien luokkien asema on luonteeltaan loismainen. Niiden intressinä on ohjata mahdollisimman paljon materiaalia omaan käyttöönsä ja pyrkiä säilyttämään kaikki omassa hallinnassaan.”
Veblen ennusti, että ”sieluton” osakeyhtiö korvaa teollisuusjohtajan ja muuttaa joutilas luokan omistamistehtävän tarpeettomaksi. Hannah Arendt totesi 52 vuotta Veblenin jälkeen teoksessaan Totalitarismin synty, että 1800-luvun loppupuolella imperialismi oli porvariston poliittisen vallan ensimmäinen vaihe, eikä suinkaan kapitalismin viimeinen vaihe, kuten Lenin ennusti.
Siihen saakka porvaristo oli tyytynyt siihen, että valtio oli pitänyt yllä riittävän suuret poliisivoimat turvaamaan omistusoikeudet. Tämä vääränlainen vaatimattomuus teki kepposen ja jätti porvarisluokan politiikan ulkopuolelle.
Porvarit olivat aina ensin yksityishenkilöitä ja vasta sitten monarkian alamaisia tai tasavallan kansalaisia. Yksityisyys ja rahanteon vapaus olivat porvariston ohjenuorena.
Imperialismin aikakaudella liikemiehistä tuli poliitikkoja ja politiikan kieli alkoi muuttua liikemiesten kieleksi:
”Niinpä yksityiset tavat ja keinot muuttuivat vähitellen 1800-luvun lopussa julkisten asioiden hoidon säännöiksi ja periaatteiksi. Se alkoi porvariston maailmankatsomuksen sovittamisella ulkopolitiikkaan ja laajeni kotimaanpolitiikkaan hitaasti vasta myöhemmin. Niinpä kyseiset kansat tuskin huomasivat, että häikäilemättömyys kohotettiin laajasti kunnioitetuksi politiikan periaatteeksi. Se oli ollut vallalla yksityiselämässä, ja sitä vastaan oli julkinen valta aina joutunut puolustamaan itseään ja yksittäisiä kansalaisiaan.”
Teollisuuskapitalismi ei toteuttanut porvariston ikuista haavetta, että raha poikisi rahaa niin kuin ihminen sikiää ihmisiä. Teollisuustuotannossa raha ei poikinut rahaa vaan ihmiset tuottivat tavaroita ja ansaitsivat rahaa.
Varsinaiset rahahanat porvaristolle aukesivat vasta 1870-1880-luvuilla Etelä-Afrikassa, kun sieltä löydettiin valtavat kulta- ja timanttiesiintymät. Tästä lähtien valtion palkkaamat voimatoimien järjestelijät muodostivat kansakunnan sisälle uuden luokan, siirtomaaherrat. Heidän toimintakenttänsä oli kaukana emämaasta, mutta heillä oli ratkaiseva vaikutus kotimaan sisäpolitiikkaan:
”He olivat todella pelkkiä pakkovallan toimitsijoita, joten he kykenivät ajattelemaan ainoastaan valtapolitiikkaa. He olivat ensimmäiset, jotka luokkana ja arkikokemuksen perusteella väittivät, että ylivalta on jokaisen poliittisen järjestelmän ydin.”
Jatkuva rikastuminen on porvariston ainoa uskontunnustus. Arendt huomauttaakin, että porvaristo piti rahaa niin pyhänä, että sen ei missään tapauksessa sopinut olla pelkkää mukavaa kuluttamista:
”Omaisuuden omistajat, jotka eivät kuluta vaan pyrkivät jatkuvasti kasvattamaan omaisuuttaan, törmäävät valitettavaan tosiasiaan, että ihmisten on kuoltava. Kuolema on todellinen syy siihen, miksi omaisuudesta ja sen hankkimisesta ei voi koskaan tulla oikeaa politiikan käyttövoimaa.”
Ahmatti ja saituri ovatkin kapitalismin säästämisen ja tuhlaamisen nuoralla tanssivat perustyypit.
Lopulta siirtomaaimperialismikin toi rahaa metsästäville porvareille pettymyksen. Joillekin yksittäisille yrittäjille kolonialismi oli tuottoisaa, mutta valtioille siirtomaaimperiumi oli huono liiketoimi. Se ei tuonutkaan pelastusta ylijäämäpääomien tuottoisaan investointiin eikä avannut rajattomia uusia markkina-alueita.
Tämän 25-osaisen juttusarjan runkona on Thorstein Veblenin 1899 ilmestynyt teos ”Joutilas luokka” (Art House 2002, suom. Tiina Arppe ja Sulevi Riukulehto).
Norjalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kulutussosiologi Veblen (1857-1929) kehitti teorian joutilaasta luokasta, miten rikkaat karttavat työntekoa vaikka näyttävät olevankin koko ajan jotain puuhastelemassa ja jakelemassa rahvaalle elämänohjeita ahkeruutta silmällä pitäen.
uutiskirje 
