KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Marsipaania ”hyödyllisille hölmöille”

Jukka Parkkari
25.11.2013 18.00

Kurvit suoriksi

Vuonna 1936 marsalkka Mannerheim oli vielä ihastunut Saksan diktaattoriksi nousseen Adolf Hitlerin ”reippaisiin otteisiin”. Hän totesi, että on ”aina mukavaa nähdä mies, joka panee puheittensa taakse tekoja eikä hukkaa aikaansa tuloksettomiin konferensseihin”.

Lainaus löytyy tänä syksynä ilmestyneestä Markku Jokisipilän ja Janne Könösen paikoin riemukkaastakin tutkimuksesta Kolmannen valtakunnan vieraat – Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944 (Otava, 605 s.).

Edellä lainattu sitaatti osoittaa, että Mannerheim ei ollut mikään suuri demokratian ymmärtäjä, mutta ei hän tutkijoiden mukaan mikään natsikaan ollut. Kirjassa luonnehditaan marsalkan asennetta Hitlerin Saksaan lähinnä varaukselliseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kirjassa Mannerheimia verrataan reaalipoliitikkona Urho Kekkoseen.

Keväällä 1939 marsalkka arvosteli yksityiskirjeessään Hitlerin toimia: ”Euroopan kansat pyritään yksinkertaisesti muuttamaan valkoisiksi neekereiksi, joiden on palveltava Kolmatta valtakuntaa.” Samassa yhteydessä hän totesi Stalinin sortokoneiston olevan lastenleikkiä natsien vastaavaan verrattuna.

Jokisipilän ja Könösen Mannerheimista antama kuva on varsin samansuuntainen kuin minkä Juhani Suomi hahmotteli tutkimuksessaan Mannerheim – viimeinen kortti? (Siltala), mutta nuoremmat tutkijat analysoivat mielestäni marsalkan toimintaa syvällisemmin.

Mannerheim on sairasteleva ja varovainen vanha mies, jonka on vaikea tehdä päätöksiä, mutta laajempien kansainvälisten kuvioiden arvioijana hän oli Suomessa muita päätään pitempi.

Mannerheimia on yleensä luonnehdittu anglofiiliksi, joka melkeinpä inhosi saksalaisia. Tutkijat kumoavat tämän näkemyksen osoittamalla, että juuri marsalkka avasi sotilassuhteet Saksaan heti Hitlerin valtaantulon jälkeen ja hoiti itse niitä jatkossa monilla vierailullaan lähinnä Hermann Göringin kautta.

Jokisipilän ja Könösen mukaan Mannerheim pelasi monen laudan shakkia:

”Mannerheim nimittäin kannatti ja pyrki toimillaan edistämään samanaikaisesti sekä pohjoismaista orientaatiota, länsivaltoihin nojaavaa ulkopolitiikkaa, Saksaan tukeutumista ja kompromissihakuista pragmatismia suhteessa Neuvostoliittoon.”

Tutkijat huomauttavat, että poliitikkojen parissa saksalaissuuntaus ja länsimielisyys nähtiin toisensa pois sukeviksi vaihtoehdoiksi, mutta marsalkka halusi pitää mahdollisimman monta väylää auki mahdollisimman pitkään.

Kirjassa Mannerheimia verrataan reaalipoliitikkona Urho Kekkoseen, joka oli valmis tinkimään pyhistäkin periaatteista, jos maan etu sitä vaati. Kansakunnan pitämiseksi hengissä sai turvautua armottomasti ja röyhkeästi kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin. Kolmannen valtakunnan vieraissa ei oteta kantaa marsalkkaan sotilasjohtajana.

Tutkijoiden mukaan juuri Mannerheimin varhain avaama sotilaslinja oli Suomen tärkein yhteys Hitlerin Saksaan. Mutta muitakin yhteyksiä toki oli. Melkoinen osa sivistyneistöä ja kulttuuriväkeä oli hurahtanut natsien aatteita tukemaan.

Saksalaiset oppivat pian käsittelemään heitä taitavasti. He vetosivat vanhan keisarillisen Saksan perinteisiin ja toimittivat ”hyödyllisille hölmöilleen” herkullista lyybeckiläistä marsipaania. Kirjan mukaan kulttuuriväen natsi-innostukseen sisältyi paljon mahtipontisuutta, seremoniaalisuutta ja oman voiton tavoittelua.

Säveltäjämestari Jean Sibeliukseen marsipaani ei kunnolla tehonnut, mutta hänkin oli tyytyväinen musiikkinsa suosiosta natsi-Saksassa. Kulttuuriväen natsimielisten kärkeen nousivat runoilijaprofessori V.A. Koskenniemi ja kirjailija Maila Talvio, joka Saksassa tunnettiin ”Suomen äitinä”.

Kirjoittajat löytävät Saksan-mielistelijöiden touhuista tahatonta komiikkaakin. Koskenniemi kuvasi esimerkiksi eräässä kirjoituksessaan kuinka hän oli Saksassa ollessaan tehnyt natsitervehdyksen posteljoonille. Koskenniemi kirjoitti tehneensä tervehdyksen ”eräälle yhteiskunnan vähäosaisimmista” ja vakuutti siihen sisältyneen paljon ”myötätuntua ja vilpitöntä sydämellisyyttä”.

Sadan lopputuloksen selvittyä muun muassa Maila Talvio ja professori Rolf Nevanlinna määräsivät arkistonsa tuhottaviksi. Mika Waltarikin unohti natsiyhteytensä.

Kulttuuriväen natsihuumalla ei ollut kuitenkaan suurempaa merkitystä, sillä Suomessa toimivat poliittiset natsiryhmät pysyivät pieninä. Jokisipilän ja Könösen mukaan:

”Kaikkein merkittävimmän Saksan-ystävien ryhmän muodostivat pääministeri ja presidentti Rytin, marsalkka Mannerheimin ja työväenjohtaja Tannerin kaltaiset reaalipoliitikot, jotka eivät varsinaisesti olleet saksalaismielisiä ollenkaan, mutta jotka asemansa kautta varsinkin aseveljeyden vuosina näyttelivät keskeisiä rooleja maiden suhteissa.”

Kirjoittajien mukaan näiden miesten toimintaa voitiin luonnehtia kyyniseksi pienvaltiomachiavellismiksi, jossa ”esimerkiksi pohdinnat demokratian ja kansallissosialismin yhteensopimattomuudesta tai Suomen ja Saksan välisestä historiallisesta siteestä saivat väistyä toisarvoisina”.

Kirjassa todetaan edelleen Rytin ja Mannerheimin toteuttaneen hyvin samanlaista toimintamallia kuin Paasikivi ja Kekkonen myöhemmin Neuvostoliiton kanssa.

Tutkijat korostavat Suomen ja Saksan tiiviin yhteydenpidon pelottaneen Moskovaa jo varhain 30-luvulla. Stalin oli varma, että Hitler hyökkää jossain vaiheessa Neuvostoliittoon. Suomella oli siis osavastuu talvisodan syttymisestä. Kirjoittajat antavat ajattelemisen aihetta:

”Jos jatkosota hyväksytään puolustussodaksi, samalla logiikalla on myönnettävä myös Neuvostoliiton hyökkäyksen 1939 olleen pohjimmiltaan defensiivinen toimenpide.”

Ja kirjoittajat täsmentävät jatkosodan olleen epäonnistunut hyökkäys- ja valloitussota, eikä mikään erillissota, vaan tiukasti sidoksissa Saksan hyökkäykseen. Loppujen lopuksi sekä talvisodan että jatkosodan syynä oli kuitenkin Hitlerin Saksa.

Kolmannen valtakunnan vieraat ei ole siis pelkkä ”vieraskirja”, vaan se sisältää ennakkoluulottoman päättelyn lisäksi myös uutta tietoa sotiin johtaneista vuosista ja sotien ajasta. Suomalaisten ”hyödyllisten hölmöjen” ohella tarkastelun kohteena on myös natsien toiminta Suomessa.

Jos haluaa perehtyä samaan aihepiiriin laajemmin, niin kannattaa lukea myös tänä syksynä ilmestynyt Tarmo Kunnaksen tutkimus Fasismin lumous (Atena, 686 s.). Siinä kerrotaan kuinka osa eurooppalaista älymystöä hurahti natsi-Saksan ja fasistisen Italian tukijoiksi. Kunnas vertailee myös Hitlerin ja Mussolinin valtakuntien viehätystä siihen kutsuun, jonka niin sanotut ”hyödylliset idiootit” kuulivat Stalinin Neuvostoliitosta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään