KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kuka venettä keikuttaa?

Tuula-Liina Varis
24.2.2014 18.00
Fediverse-instanssi:

Ajat ovat niin vakavat, että on pakko kaivaa esille ruotsalaisälykkö Olof Lagercrantzin muistelmateos Ensimmäinen piirini ja etsiä siitä osakeyhtiöitä käsittelevä luku. Teos ilmestyi Suomessa 1982, mutta näkemys on entistäkin relevantimpi.

Maailmaan kulkutautina levinneen kullanjanon alku ja juuri on osakeyhtiö. Kun entisajan patruuna pani itsensä peliin ja vaaransi yritystoiminnallaan perheensä ja omaisuutensa, osakeyhtiö poisti yksityisen ihmisen kohtalon ja rahojen välisen yhteyden. Osingot ja ilmaisosakkeet eivät olleet korvausta sijoittajien ottamista riskeistä. Sijoittajien nimenomaan ei tarvinnut ottaa riskejä. Pahimmassa tapauksessa menivät rahat, mutta ei elämä tai arvonanto. Harva oli niin tyhmä, että pani kaikki munat saman koriin.

Persoonaton raha loi edellytykset kaiken inhimillisyyden karkottamiseen markkinoilta. Halu synnyttää rahalla lisää rahaa teki voitosta pyhän. Ei ollut väliä, ostettiinko rahalla orjia tai univormupukuisia murhaajia – sijoittajan kädet olivat aina puhtaat. Osakeyhtiölain myötä yhteiskunnat ottivat ensimmäisen askeleen kohti nimettömyyttä, abstraktioiden ja robottien maailmaa, jossa sodat aloitetaan nappia painamalla ja kaikki inhimilliset toiminnat mekanisoidaan.

Julkisiin palveluihin vaativat valtavia säästöjä juuri ne, jotka eivät julkisia palveluja käytä eivätkä tarvitse.

Lagercrantz pitää osakeyhtiölakia sivilisaatiomme kuolemanloukkuna, täydellisenä myllynä jauhamaan ihmissuvun tuhoa. Se takaa, ettei ole mitään esteitä maapallon miljoonia vuosia keräämien raaka-aineitten tuhoamiselle ja sotien edistämiselle varusteluteollisuudessa. Siihen ei vaikuta mikään puolueohjelma eikä yksikään mielenosoituksen iskulause. Kun ihmiset alkoivat ymmärtää, mistä on kysymys, myllyä ei enää voitu pysäyttää: se oli erottamattomasti kytketty edistykseen ja ihmiskunnan onnenkäsitykseen.

Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa rahaa omistajilleen, todetaan Suomenkin osakeyhtiölaissa. Jotkut wahlroosit ovat niin rehellisiä, että julistavat sitä suoraan, mutta kaikki eivät ole yhtä suoria. Kauniit puheet saattavat saada kansalaisen uskomaan, että osakeyhtiön tehtävänä on tuottaa hyödyllisiä tuotteita, työllistää ihmisiä, investoida yrityksen kehittämiseen ja lisätä kaikin puolin yhteistä hyvää.

Jokainen talousuutisia seuraava näkee, että näin se ei mene. Kun yritys ilmoittaa työpaikkojen vähenemisestä, sen osakekurssi pomppaa heti ylös. Investointien sijaan voitot jaetaan osakkeenomistajille ja bonuksina johtajille. Yhteisöveron laskun piti parantaa työllisyyttä, mutta sitä se ei ole tehnyt. Vaikka miten olen tutkaillut markkinakapitalismin toimijoiden ja äänitorvien puheenvuoroja mediassa, en ole huomannut heidän esittäneen ainuttakaan vaatimusta, joka tähtäisi yhteiskunnan kokonaisetuun tai yhteiseen hyvään. Veronkorotuksista pitävät kovaa meteliä ne, jotka nytkin lintsaavat niistä veroparatiisikytköstensä avulla. Julkisiin palveluihin vaativat valtavia säästöjä juuri ne, jotka eivät julkisia palveluja käytä eivätkä tarvitse.

Yritys saada selvää Suomen talouden tilasta vie tavallisen kansalaisen nopeasti eksyksiin, niin ristiriitaista on informaatio.

Miten kamala uhka on Suomen kolmen aan luottoluokituksen heikkeneminen, jolla meitä pelotellaan? Mitä tapahtuu, jos joku kolmesta suuresta luottoluokittajasta laskee luokitustaan? Ei mitään, sanoo toimittaja Pekka Seppänen Iltiksen kolumnissaan (IS 8.2.). Suursijoittajat luottavat enemmän itseensä kuin luokittajiin, eivätkä välittäisi heikennyksestä yhtään. Suomi olisi yhä maailman parhaimmistoa. Luottoluokittajien pelko on saanut poliitikkomme tekemään tyhmiä päätöksiä: on leikattu, vaikka olisi pitänyt sijoittaa tulevaisuuteen, kirjoittaa Seppänen.

Entä valtion velka, jonka sälytämme lastemme hartioille? Suomella on varaa lisävelkaankin, kirjoittaa Tiede-lehdessä toimittaja Mikko Puttonen (Tiede 2 /2014). Riskirajat valtion velalle on vedetty hatusta, ei tutkimuksista. Valtionvelka ei ole samanlaista kuin yksityisen ihmisen velka. Valtio voi lykätä velanmaksuaan periaatteessa loputtomiin, kunhan hoitaa korot. Talouskasvua luomalla ja verottamalla valtio voi vaikuttaa tulevaisuuden tuloihinsa, toisin kuin kansalainen. Vaikka velka olisi yli 90 % bruttokansantuotteesta, kasvu ei täysin tyssää. Velka on työkalu, jonka avulla laskusuhdanteesta selviää paremmin kuin veronkorotuksilla ja julkisten menojen supistuksilla. Esimerkkimaana jutussa on Viro, joka kieltäytyi talousromahduksen jälkeen ottamasta velkaa ja toipuu lamastaan huomattavan hitaasti. Laman aikana ei pidä lyhentää velkaa, sanoo artikkelissa haastateltu kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä. Vyönkiristys huonossa taloustilanteessa kurjistaa taloutta entisestään.

Kalevi Kivistö antaa palaa kolumnissaan Eläkeläisessä (Eläkeläinen 1/204). Hänen kohteensa on presidentti Sauli Niinistön puheenvuoro Suomen liian suuresta julkisesta sektorista, joka haukkaa BKT:stä 58 %. Lausunto tukee hyvinvointipalvelujen alas ajamista, ja samaa laulua lauletaan koko Euroopassa. Mutta etelän kriisimaissa on jo havaittu, että kun palvelujen käyttäminen vaikeutuu, kansantalouden kustannukset kasvavat. Lukemien vertailun sudenkuoppa on laskutapa: jotkut maat laskevat tulonsiirrot nettomääräisinä, Suomi bruttomääräisinä, jolloin jää ottamatta huomioon veroina valtiolle palautuva summa. Osassa maita eläkemenot jäävät julkisen talouden ulkopuolelle, Suomessa ne lasketaan julkiseen talouteen, vaikka eläkkeistä huolehtivat yksityiset eläkevakuutusyhtiöt. Julkisten tulojen ja menojen erotus on Suomessa Euroopan pienimpiä, vain 2 %. Suomessa suurelta osin julkisen vallan vastuulla olevaan terveydenhoitoon käytetään noin 7,3 % kansantuotteesta, yksityisten yritysten varaan rakennetussa USA:ssa menot ovat lähes kaksinkertaiset.

”Vastuuntuntoinen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää rehellistä tosiasioiden erittelyä”, kirjoittaa Kivistö.

Niinpä. Kuka tätä venettä oikein keikuttaa?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Käännytyslain hyväksyminen herättää pahaa verta SDP:ssä.

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

Gashaw Bibani.

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset