KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tuoreeksi, terveeksi, tiineeksi

Pirjo Hämäläinen
13.4.2014 13.30

Vuotuisjuhlien nimistä palmusunnuntai on ehdottomasti kaunein eikä edes latomaalari Juhani Palmu pysty sen arkaaista hohtoa himmentämään.

Joulu on samanlainen kielenvastainen vierassana kuin joule, pääsiäinen tuo mieleen päästäisen ja helluntai löysätapaisen hellun. Juhannusta sanotaan leikillisesti jussiksi, mikä kuulostaa yksinomaan kauhealta.

Palmusunnuntai osuu Suomessa aikaan, jolloin ainut kukkaan – tai nuppuun – puhjennut kasvi on koleissa normaalioloissa paju. Silkkisten kissojen kirjomasta pensaasta onkin tehty nokkelalla keikauksella palmu. Kun suomalainen palmustaa, hän kerää pajunoksia.

Virpovien noitien sekaperinnettä voi moittia keinotekoiseksi, mutta lapset noudattavat ikiaikaisten juhlakiertueiden malleja.

Eräissä Euroopan maissa palmut korvataan palmusunnuntaina oliivipuun, puksipuun tai marjakuusen oksilla, mutta ei muita puita sen takia palmuiksi kutsuta.

Karjalassa, luterilaisen ja ortodoksisen alueen rajalla, läntinen palmuperinne kohtasi itäisen virpomisperinteen, jossa pajunoksa oli virpa eikä palmu. Tuoreeksi, terveeksi ja tiineeksi virpominen levisi jo ennen sotia Kymijoelle asti, mutta jokaista mökkiä tapa ei tavoittanut.

Meillä kotona virpomisesta luettiin vain kirjoista, kunnes lapsenlapsi sen hyvinkääläisellä ala-asteella oppi ja umpikarjalaisille isovanhemmilleen opetti.

Pyhiä pajunoksia näin ensimmäisen kerran Novgorodissa, jonne keskikoululuokkamme teki pääsiäisenä 1968 retken. Valtaosa tytöistä oli kiinnostunut komsomol-pojista, mutta me kilteimmät ja lyhyimmät taapersimme miespuolisen luokanvalvojamme perässä kirkkoon.

Helluntailainen luokanvalvoja tiesi merkillisen hyvin neuvostokristittyjen kokoontumispaikat. Kertaakaan eksymättä hän löysi kaupungin pilkkopimeältä laidalta, kuraisten kujien takaa aukinaisen kirkon.

Juliaanisen ajanlaskun ansiosta Novgorodin seurakunta eli vasta palmusunnuntain aattoa, joten virpovitsat oli tuotu ikonostaasin eteen pappien siunattaviksi. Silmät pyöreinä katselimme pajunkissojen paljoutta ja tunsimme itsemme kovin ulkopuolisiksi. Yksi huivipäisistä naisista huomasi kuitenkin orpoutemme ja ojensi joka tytölle oman virpansa.

Pieni ele teki meistä venäläisten ylimpiä ystäviä ja vähitellen aloimme puhua myös ihmeestä, sillä kotiin tuomamme oksat kukoistivat ilman vettä. Lopulta jokin niksinurkka rikkoi lumouksen paljastamalla, että kuivillaan pajunkissat säilyvät vuosikaudet valkoisina ja kiinteinä.

Ortodoksinen virpoja hipaisee pajunoksalla lempeästi ja lämpimästi kummia tai kuomaa, mutta luterilaisessa Ruotsissa lapset piiskattiin risuilla sekä pääsiäisenä, laskiaisena että jouluna. Sadistinen tapa levisi Pohjanmaalle ja Uudellemaalle, ja jotkut suomalaiset muistavat yhä, kuinka joulupukki antoi heille lahjojen sijasta selkään.

Keski-Pohjanmaalla vietettiin erikoista Tuomaan päivän karnevaalia, jossa kammottaviin naamiaisasuihin pukeutuneet möröt, Risu-Tuomas, Piiska-Paavo ja Palla-Jaakko, kiersivät taloissa lapsia kurittamassa.

Tuomaan päivä osui yksiin talvipäivänseisauksen ja ammoisen vuoden alun kanssa, joten silloin irtisanottiin kontrahteja, maksettiin palkkoja ja tarjottiin sepille, pipeille ja papeille ensimmäisiä jouluryyppyjä.

Lasten pahoinpitely takasi mukamas joulurauhan, mutta todellisuudessa se oli irvokas viihdenumero, jolle känniset ukot vatsat kippurassa nauroivat.

Näihin kollektiivisiin perversioihin verrattuina meidän palmusunnuntain menomme ovat pelkästään herttaisia. Virpovien noitien sekaperinnettä voi moittia keinotekoiseksi, mutta lapset noudattavat ikiaikaisten juhlakiertueiden malleja. Jos vieraisiin taloihin tunkeudutaan lupaa kysymättä, oudot vaatteet kertovat pelin hengestä, leikistä ja pilailusta.

Juutalaista pääsiäistä (pesah) vastaa kristillinen pääsiäinen, kesän aloittavaa sadonkorjuujuhlaa (šavuot) helluntai ja lehtimajajuhlaa (sukkot) – tietyssä mielessä – palmusunnuntai.

Tooran määräyksestä lehtimajajuhla perustui neljään kasvilajiin, joita käytettiin huvimajojen rakennusaineina ja seremoniallisina huiskuina. Juhlijoilla oli oikeassa kädessä palmunlehvä, kolme myrtinoksaa ja kaksi pajunoksaa sekä vasemmassa sukaattisitruunasta taitettu oksa.

Nämä neljä kasvilajia, joihin siis pajukin kuului, olivat erityisen pyhiä, mutta näyttävin oli tietysti palmu. Kun juutalaisten odottama Messias ratsasti Jerusalemin pääsiäisjuhlille nöyrästi ja rauhanomaisesti aasilla (eikä sotaisasti hevosella), ihmiset heittivät tielle vaatteita ja palmunlehviä.

”Kuolo taikka voiton palmu!” Otto Manninen paljon myöhemmin huudahti, mutta Jerusalemilla oli tarjota molempia.

Vaatteet ja palmunlehvät korvasivat punaisen maton, jonka kreikkalaiset tunsivat jo puoli vuosituhatta aiemmin. Aiskhyloksen tragediassa ylipäällikkö Agamemnon palaa voittajana Troijan sodasta, mutta hän ei halua astella punaisella matolla, koska se ärsyttäisi aina niin kateellisia ja herkkähipiäisiä jumalia.

Lähi-idässä kasvavat taatelipalmut ja tropiikissa kookospalmut. Meksikon ja Kalifornian hopeanhohtoiset, jopa sinertävät braheanpalmut ovat saaneet nimensä tähtitieteilijä Tyko Brahelta.

Tanskalaisessa Skoonessa vuonna 1546 syntynyt Brahe ei Amerikassa koskaan käynyt, mutta palmujen ristijä ajatteli ehkä hänen hopeista tekonenäänsä tai sitten hopeisen kuun ja tähtien valaisemaa talvimaisemaa. Vai olisiko kyse ollut elohopeasta, jota Brahen prahalaiseen kirkkoon haudatusta tomumajasta yllättäen kaivettiin?

Perimätiedon mukaan Brahe kittasi hienoilla illallisilla valtavan määrän viiniä, mutta kun hän kehtasi lopulta pöydästä nousta, miesten vessaa ei löytynyt ja hänen rakkonsa halkesi.

Epäselvän kuolinsyyn takia Brahen hauta avattiin vuonna 1901 ja tukku hiuksia vietiin laboratorioon. Tutkimuksissa paljastui, että ruumiissa oli suuri määrä elohopeaa, jonka ainut lähde saattoi olla apulainen Johannes Kepler.

Myrkytettyään esimiehensä Kepler suhtautui tämän astronomisiin havaintoihin kuin omiinsa ja julkaisi valmiiksi kerätyn aineiston Keplerin lakeina.

Uudemman kerran hautaa pengottiin syksyllä 2010, mutta nyt tultiin siihen tulokseen, ettei elohopea Brahea tappanut eikä hänen tekonenänsäkään ollut hopeaa. Vessatarina taisi olla sittenkin totta ja Brahe sievistelevän seurapiirietiketin traaginen uhri.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ihminen vai kone?

Vieraskynä: Journalismi kestää tekoälyn, mutta kestääkö se johdon tekoälykiimaan

Noora Kotilainen.

Jos haluat rauhaa – varustaudu rauhaan

Veikka Lahtinen.

Miten kokea mielekkyyttä tuhojen keskellä?

Mielipidemittauksissa RKP:n kannatus on ollut historiallisen alhaista, ja monet harkitsevat puolueen vaihtamista.

Vieraskynä: Ummehtuneen ankkalammikon poliittinen vaihtoehto – ”Kansallista kielivähemmistöä koskevia asioita ei voi jättää enää RKP:n hoidettavaksi”

Uusimmat

Quechua-viljelijä Anacleta Mamani kasvihuoneessaan Poquesissa Perun Cuscon alueella, jossa hän harjoittaa luomuviljelyä.

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

Nina Söderlund jatkaa aluevaltuuston hallituksessa.

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

Aiemmin Poittaram Chakma metsästi villieläimiä, mutta nyt hän suojelee metsiä ja pyrkii estämään salametsästystä.

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

Tämä on jokapäiväinen todellisuus Palestiinassa. Kuva on otettu 19. syyskuuta 2024.

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 
04

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 
05

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

16.05.2025

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

16.05.2025

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025

Vahvat liitot tukevat yhteiskuntarauhaa, muistuttaa poliisien ammattiliitto – ”Päättäjien ja työnantajien pitäisi ymmärtää…”

16.05.2025

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

16.05.2025

Radikaali esitys vasemmalta: Tehoeläintuotanto lopetettava tyystin

15.05.2025

Kohu paisuu, nyt puhuu pääekonomisti: Hyvin ongelmallista, jos luottamus valtiovarainministeriön puolueettomuuteen horjuu

15.05.2025

Vihreä siirtymä on Euroopalle turvallisuuskysymys, sanoo Jussi Saramo – EU:n budjetti ohjaa tulevaisuutta

15.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään