Vasemmisto paheksuu sitä, että Euroopan unionin komissio torppasi viime viikolla nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen, joka olisi vaatinut EU:n ja Yhdysvaltojen (TTIP) sekä EU:n ja Kanadan välisten kauppaneuvotteluiden (CETA) keskeyttämistä.
Kansalaisaloite on vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen mukanaan tuoma väline, jonka tarkoitus on aktivoida kansalaisia poliittiseen aloitteellisuuteen. Miten komissio siis voi torpata kansalaisaloitteen jo siinä vaiheessa, kun sitä vasta pyydetään virallisesti rekisteröitäväksi nimien keräämistä varten?
Hylkääminen mahdollista
Neuvottelujen aloittamista ei komission mukaan voi vastustaa aloitteella.
Komissiolla on sinänsä oikeus hylätä kansalaisaloitteita jo rekisteröintivaiheessa. Hylkäämisperusteet ovat toisaalta teknisiä, jolloin lähinnä pyritään estämään aloitteet, jotka menevät komission valtuuksien ulkopuolelle.
Toinen ryhmä perusteluita tähtää ”sopimattomien” aloitteiden tien katkaisemiseen. Kansalaisaloitekäytäntöä luotaessa tällä ajateltiin esimerkiksi äärioikeiston mahdollisesti masinoimia rasistisia kansalaisaloitteita.
Komissio rekisteröi kansalaisaloite-ehdotuksen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröintiä on pyydetty, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
”Kansalaistoimikunta on perustettu ja yhteyshenkilöt nimetty.
Ehdotettu kansalaisaloite ei ylitä komission toimivaltaa tehdä ehdotus unionin säädökseksi, jolla sovelletaan perussopimuksia.
Ehdotettu kansalaisaloite ei ole oikeuden väärinkäyttöä, aiheeton tai haitantekotarkoituksessa tehty.
Ehdotettu aloite ei ole Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa esitettyjen EU:n arvojen vastainen” (tekstilainaus EU:n viralliselta nettisivulta).
”Aloite tuli liian aikaisin”
Kauppaneuvotteluja koskevaa kansalaisaloitetta tuskin voi hylätä sopimattomuusperusteluilla. Komission viime keskiviikkona antamassa hylkäävässä päätöksessä perustelu onkin tekninen.
Komission mukaan ehdotettu kansalaisaloite rikkoo listassa toisena olevaa periaatetta eli se ”ylittää selvästi komission toimivallan tehdä ehdotus unionin säädökseksi, jolla sovelletaan perussopimuksia” (virallinen suomenkielinen teksti).
Tarkemmat perustelut löytyvät laajemmasta englanninkielisestä vastauksesta. Komission mukaan kansalaisaloitteet eivät voi kohdistua sellaisiin EU:n neuvoston päätöksiin, jotka vasta valtuuttavat kansainvälisten neuvottelujen aloittamisen tai aloittamatta jättämisen.
Toisin sanoen – komissio selventää – kansalaisaloitteen voi kansainvälisten sopimusten tapauksessa tehdä vasta sopimuksen allekirjoittamista ja solmimista koskevista Eurooppa-neuvoston tekemistä päätöksistä.
Ei velvoita komissiota
Käytännössä komission päätös tarkoittaa sitä, että neuvotteluja laajoista kauppasopimuksista voi jatkaa suljettujen ovien takana. Niihin voi kansalaisaloitteella vaikuttaa vasta sitten, kun ”on jo myöhäistä vaikuttaa” – kuten oletettavasti todetaan siinä vaiheessa.
Vaikka kansalaisaloite olisi rekisteröity ja se olisi kerännyt vaadittavat vähintään miljoona allekirjoitusta, se ei sinänsä velvoita komissiota mihinkään. Komissio voi vapaasti päättää, lähteekö se viemään aloitetta eteenpäin EU:n lainsäädäntöön.
EU antoi asetuksen kansalaisaloitteista helmikuussa 2011 ja ensimmäiset nimienkeruut saivat alkaa huhtikuussa 2012.
Vasta yksi ylittänyt miljoonarajan
Toistaiseksi vasta yksi kansalaisaloite on saavuttanut miljoonan allekirjoituksen rajan. Se on Right to Water, jossa vaaditaan kohtuuhintaista vettä kaikille ja vastustetaan vesilaitosten yksityistämistä. Keruuajan päättyessä viime vuoden syyskuussa se oli koonnut yli 1,8 miljoonaa allekirjoitusta.
Muita rekisteröityjä aloitteita ovat muun muassa 30 kilometrin kattonopeuden säätäminen taajamiin, tiedotusvälineiden moniarvoisuus, EU:n ilmasto- ja energiapaketin keskeyttäminen ja eläinkokeiden vaiheittainen lopettaminen.
Tällä hetkellä avoimia aloitteita eli sellaisia, joihin nimienkeruu jatkuu, on kolme. Niissä ehdotetaan eurooppalaista suunnitelmaa kestävälle kehitykselle ja työllisyydelle, kannabiksen laillistamista sekä vastustetaan sähkötupakan sääntelemistä lääketuotteena. Viimeksi mainittu on nimeltään ”vapaan höyryttelyn Eurooppalainen aloite”.
Komissio on toistaiseksi torjunut rekisteröinnin kaikkiaan 18 aloitteelta.
lehti 