KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Miten EU voi torpata asiallisen kansalaisaloitteen?

EU:n komission hylkäämä kansalaisaloite olisi vaatinut keskeyttämään neuvottelut vapaakauppasopimuksista Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa.

EU:n komission hylkäämä kansalaisaloite olisi vaatinut keskeyttämään neuvottelut vapaakauppasopimuksista Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Kuva: Lehtikuva/C. Villemain

EU hylkäsi vapaakauppasopimuksia koskevan kansalaisaloitteen teknisillä perusteilla.

Arto Huovinen
15.9.2014 15.26

Vasemmisto paheksuu sitä, että Euroopan unionin komissio torppasi viime viikolla nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen, joka olisi vaatinut EU:n ja Yhdysvaltojen (TTIP) sekä EU:n ja Kanadan välisten kauppaneuvotteluiden (CETA) keskeyttämistä.

Kansalaisaloite on vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen mukanaan tuoma väline, jonka tarkoitus on aktivoida kansalaisia poliittiseen aloitteellisuuteen. Miten komissio siis voi torpata kansalaisaloitteen jo siinä vaiheessa, kun sitä vasta pyydetään virallisesti rekisteröitäväksi nimien keräämistä varten?

Hylkääminen mahdollista

ILMOITUS
ILMOITUS
Neuvottelujen aloittamista ei komission mukaan voi vastustaa aloitteella.

Komissiolla on sinänsä oikeus hylätä kansalaisaloitteita jo rekisteröintivaiheessa. Hylkäämisperusteet ovat toisaalta teknisiä, jolloin lähinnä pyritään estämään aloitteet, jotka menevät komission valtuuksien ulkopuolelle.

Toinen ryhmä perusteluita tähtää ”sopimattomien” aloitteiden tien katkaisemiseen. Kansalaisaloitekäytäntöä luotaessa tällä ajateltiin esimerkiksi äärioikeiston mahdollisesti masinoimia rasistisia kansalaisaloitteita.

Komissio rekisteröi kansalaisaloite-ehdotuksen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröintiä on pyydetty, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

”Kansalaistoimikunta on perustettu ja yhteyshenkilöt nimetty.

Ehdotettu kansalaisaloite ei ylitä komission toimivaltaa tehdä ehdotus unionin säädökseksi, jolla sovelletaan perussopimuksia.

Ehdotettu kansalaisaloite ei ole oikeuden väärinkäyttöä, aiheeton tai haitantekotarkoituksessa tehty.

Ehdotettu aloite ei ole Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa esitettyjen EU:n arvojen vastainen” (tekstilainaus EU:n viralliselta nettisivulta).

”Aloite tuli liian aikaisin”

Kauppaneuvotteluja koskevaa kansalaisaloitetta tuskin voi hylätä sopimattomuusperusteluilla. Komission viime keskiviikkona antamassa hylkäävässä päätöksessä perustelu onkin tekninen.

Komission mukaan ehdotettu kansalaisaloite rikkoo listassa toisena olevaa periaatetta eli se ”ylittää selvästi komission toimivallan tehdä ehdotus unionin säädökseksi, jolla sovelletaan perussopimuksia” (virallinen suomenkielinen teksti).

Tarkemmat perustelut löytyvät laajemmasta englanninkielisestä vastauksesta. Komission mukaan kansalaisaloitteet eivät voi kohdistua sellaisiin EU:n neuvoston päätöksiin, jotka vasta valtuuttavat kansainvälisten neuvottelujen aloittamisen tai aloittamatta jättämisen.

Toisin sanoen – komissio selventää – kansalaisaloitteen voi kansainvälisten sopimusten tapauksessa tehdä vasta sopimuksen allekirjoittamista ja solmimista koskevista Eurooppa-neuvoston tekemistä päätöksistä.

Ei velvoita komissiota

Käytännössä komission päätös tarkoittaa sitä, että neuvotteluja laajoista kauppasopimuksista voi jatkaa suljettujen ovien takana. Niihin voi kansalaisaloitteella vaikuttaa vasta sitten, kun ”on jo myöhäistä vaikuttaa” – kuten oletettavasti todetaan siinä vaiheessa.

Vaikka kansalaisaloite olisi rekisteröity ja se olisi kerännyt vaadittavat vähintään miljoona allekirjoitusta, se ei sinänsä velvoita komissiota mihinkään. Komissio voi vapaasti päättää, lähteekö se viemään aloitetta eteenpäin EU:n lainsäädäntöön.

EU antoi asetuksen kansalaisaloitteista helmikuussa 2011 ja ensimmäiset nimienkeruut saivat alkaa huhtikuussa 2012.

Vasta yksi ylittänyt miljoonarajan

Toistaiseksi vasta yksi kansalaisaloite on saavuttanut miljoonan allekirjoituksen rajan. Se on Right to Water, jossa vaaditaan kohtuuhintaista vettä kaikille ja vastustetaan vesilaitosten yksityistämistä. Keruuajan päättyessä viime vuoden syyskuussa se oli koonnut yli 1,8 miljoonaa allekirjoitusta.

Muita rekisteröityjä aloitteita ovat muun muassa 30 kilometrin kattonopeuden säätäminen taajamiin, tiedotusvälineiden moniarvoisuus, EU:n ilmasto- ja energiapaketin keskeyttäminen ja eläinkokeiden vaiheittainen lopettaminen.

Tällä hetkellä avoimia aloitteita eli sellaisia, joihin nimienkeruu jatkuu, on kolme. Niissä ehdotetaan eurooppalaista suunnitelmaa kestävälle kehitykselle ja työllisyydelle, kannabiksen laillistamista sekä vastustetaan sähkötupakan sääntelemistä lääketuotteena. Viimeksi mainittu on nimeltään ”vapaan höyryttelyn Eurooppalainen aloite”.

Komissio on toistaiseksi torjunut rekisteröinnin kaikkiaan 18 aloitteelta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään