KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Vain onkalot jäljellä Bamiyanin Buddhista

Tässä onkalossa oli Buddhista isompi, 53-metrinen Salsal.

Tässä onkalossa oli Buddhista isompi, 53-metrinen Salsal. Kuva: All Over Press

Afganistanin Bamiyanissa pohditaan, pitäisikö talebanien räjäyttämät jättiläispatsaat rakentaa uudestaan.

Päivi Nikkilä
3.4.2015 10.00

Maailman korkeimmat seisovat Buddha-patsaat rakennettiin Bamiyanin laakson jyrkänteeseen noin 1 500 vuotta sitten. Bamiyan sijaitsee Hindu Kush -vuoristoa halkoneen karavaani- ja kauppareitti Silkkitien varrella.

Nämä Bamiyanin Buddhat nousivat laajan huomion kohteeksi keväällä 2001, kun Talebanin johtaja Mullah Omar määräsi patsaat räjäytettäviksi. Tosin afgaanikuningas Adbul Rahman Khan tuhosi isomman Buddhan kasvot jo 1800-luvulla tukahduttaessaan paikallisten asukkaiden, shiia-hazaroiden kapinan.

2 500 metrin korkeudessa oleva Bamiyanin laakso ja sen muinaisjäänteet ovat useiden aikakausien sekoitus. Buddha-patsaiden jäänteet, niitä ympäröivät luolat ja koko laaja kalkkikivijyrkänne ovat ainutlaatuinen arkeologinen vuoristoalue, joka rakennettiin hellenistis-buddhalaisella aikakaudella. Ajanjakso sijoittuu noin 400-luvulta eaa. 400-luvulle jaa.

Arkeologiset hankkeet ovat tuoneet työtä köyhälle alueelle.

Hellenistisen Kreikan ja buddhalaisuuden yhteydet alkoivat Aleksanteri Suuren Lähi-idän ja Keski-Aasian valloitusretkestä 334 eaa. Ennen kreikkalaisia vaikutteita Buddhaa sopi kuvata vain symbolien, kuten jalanjäljen tai rukouspyörän kautta.

Buddhalainen aika päättyi islamin syntyyn ja leviämiseen 600-luvulla. Seutua asuttaa yhä vuoristokansa hazarat, joka elää köyhää mutta suhteellisen rauhaisaa elämää alueella.

Onkalot jäljellä

Unescon paikallinen koordinaattori Ghulam Reza Mohammadi on työskennellyt kulttuurihistoriallisten jäännösten parissa Bamiyanissa vuodesta 2004 lähtien. Mohammadin mielestä Bamiyaniin voisi perustaa arkeologisen koealueen, jossa voisi harjoitella käytännön kaivuuta ja muita töitä.

– Paikallisten ihmisten osaaminen on erittäin tärkeää. Historiallisten alueiden säilyttäminen ja suojeleminen vaatii asiantuntijuutta ja insinööritaitoja.

Buddha-patsaiden parissa työskentelee myös tohtori Julio Bendezu-Sarmiento, joka johtaa ranskalaista arkeologiyhdistystä DAFA:a. Bendezu-Sarmiento tukee Mohammadia ja sanoo, että afganistanilaisten itsensä täytyy oppia huolehtimaan arvokkaasta kulttuuriperinnöstään.

ILMOITUS
ILMOITUS

DAFA on toiminut Afganistanissa vuodesta 1922 ja tutkinut Bamiyanin alueen kulttuurihistoriallisia jäänteitä jo tuolloin.

– On ollut erittäin tärkeää päästä takaisin tälle alueelle. Edeltäjäni tuli Bamiyaniin jo 1900-luvun alussa.

Vaikka itse Buddha-patsaat on tuhottu, hallitsevat mahtavat Buddha-onkalot Bamiyanin laaksoa vieläkin. Patsaista isompi, miespuolinen Salsal, oli noin 53 metriä korkea ja pienempi, naispuolinen Shahmama, oli noin 35 metriä.

Kumpaankin patsasraunioon pääsee tutustumaan niitä ympäröiviin onkaloihin kapuamalla. Pienempää patsasaukkoa on korjattu ja tuettu rautatangoilla niin, että sen ympäri voi kiivetä kiveen hakattuja portaita pitkin.

Reitin varrella on useita luolia, joissa eli aikoinaan kiinalaisia erakkomunkkeja. He koristelivat seinämiä pyhillä kuvilla, freskoilla. Maalausten väritkin ovat osittain yhä nähtävillä.

Unescon listalla

Koordinaattori Mohammadi kertoo, että kaikki Bamiyanin laakson arkeologiset jäännökset ja koko ikivanha rakennuskulttuurinen maisema pääsivät vuonna 2003 Unescon vaarassa olevien kulttuuriperintökohteiden listalle. Tällöin myös Buddha-patsasrauniot julistettiin Unescon suojelukohteiksi.

Unesco, muutamat tutkija- ja kansainväliset rahoittajatahot muun muassa Saksasta, Ranskasta, Japanista ja Koreasta ryhtyivät paikallishallinnon kanssa yhteistyöhön. Hankkeet ovat toimineet hyvänä työllistäjänä köyhällä seudulla.

Vuosien 2003–2011 aikana kaikki räjäytyksistä säilyneet osat koottiin talteen. Ne on järjestetty patsasaukkojen alapuolella oleviin luoliin ja varastoihin.

Bendezu-Sarmienton mukaan paras aika tutkia seutua on syksyllä ja keväällä, kun ei ole lunta eikä liian kuuma.

– Jatkamme työskentelyä arkeologisten kaivausten parissa. Olemme pyytäneet mukaan opiskelijoita Bamiyanin, Heratin, Mazar-i-Sharifin ja Kabulin yliopistoista. Haluamme kouluttaa heitä, sillä arkeologinen osaaminen ja opetus eivät ole kovin korkeatasoista maan omissa yliopistoissa. Paikalliset ihmiset eivät tunne historiaansa.

Bendezu-Sarmiento viittaa kiukustuneena aikaisempiin kävijöihin alueella: – Tänne tuli ryhmä, joka halusi luoda virtuaalimuseon internetiin, mutta ei täällä ole ihmisillä pääsyä verkkoon. Tällaiset toimijat eivät tiedä Afganistanin ongelmista mitään.

Tutkijatiimi aikoo pysyä Bamiyanissa ainakin neljä vuotta ja kustantaa opiskelijat Eurooppaan esimerkiksi Hollannin arkeologiseen instituuttiin.

– Mutta tarvitsemme rahaa ja kansainvälisiä tukijoita, Bendezu-Sarmiento selvittää.

Mohammad lisää, että alueen säilyttämiseksi tarvittaisiin myös vahvempaa tukea Afganistanin hallinnolta.

Pitäisikö restauroida?

Monien mielestä talebanien räjäyttämät Buddhat pitäisi rakentaa uudestaan. Tutkijatahot ja rahoittajat ovat kiistelleet aiheesta pitkään. Varsinkin Bamiyanin asukkaat haluaisivat nähdä patsaat ehjinä. Mutta Buddhien jälleenrakentaminen olisi iso ja kallis hanke.

– Kaikki tietävät, että se on vaikeaa, jopa mahdotonta. Patsaat tehtiin aikoinaan tietynlaisesta hiekka-, muta- ja olkiseoksesta, muistuttaa Bendezu-Sarmiento DAFA:sta.

Korjauksia vastaan on argumentoitu myös humanitaarisilla perusteilla. Parempi olisi auttaa rutiköyhiä ihmisiä. Ja itse asiassa koko Bamiyanin alue on raunioituva kulttuuriperintökohde, jota pitäisi vaalia ja kunnostaa.

Bamiyanin maakunnassa on Buddhien lisäksi kaikkiaan seitsemän Unescon listaamaa eri suojelukohdetta: Bamiyanin luolat, Gholgholan kukkulalinnoitus, jonka Tsingis-kaani valloitti vuonna 1221, Shahr-i-Zohak (Punainen kaupunki), Kakrak- ja Foladi-luolat, Lohikäärmelaakso ja Band-i-Amirin erämaajärvialue.

Pelkästään Buddhien jälleenrakentaminen maksaisi jopa 20 miljoonaa dollaria ja kestäisi lyhimmillään noin viisi vuotta. Summa on iso, mutta pisara meressä kaiken Afganistaniin upotetun muun rahan rinnalla.

– Meille se olisi hyvin tärkeää. Voisimme edistää samalla alueen turismia. Unescolla on oma rahoituksensa ja sen tehtävänä on vain suojella ja säilyttää. Mutta niitäkin rahoja on kadonnut muutama miljoona korruption syvään kaivoon, huokaa Mohammadi.

Toiveistaan huolimatta molemmat tutkijat, Mohammadi ja Bendezu-Sarmiento, ovat realisteja ja kallistuvat sille kannalle, ettei Buddhien uudelleen rakentaminen ole järkevää.

– Jotkut kyläläiset sanovat, että nykytilanne kertoo patsaiden tarinan. Meillä ei ole enää Buddhia, mutta ikivanhat luola-aukot kyllä, ja niitä pitää kunnioittaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Aasiassa ja Tyynenmeren alueella on 200 000 kätilön vajaus. Kuvituskuvassa pakistanilainen terveydenhoitajanainen vauvansa kanssa.

Aasiaa rasittaa ankara kätilöpula

Maanviljelijä kaataa biomädättäjään lehmänlantaa.

Biomädättäjä muuttaa jätteen toivoksi

Ilmastotekniikkayhtiö Teran työntekijät tarkastavat maapalstoja, jonne on kylvetty biohiileen sekoitettua lannoitetta. Biohiili kohentaa maaperän kuntoa ja pitää hiilidioksidin maassa pitkiä aikoja.

Keniassa tehdään sokeriruokojätteestä biohiiltä

Meksikolainen Oliva Ramírez agavekasvien keskellä. Hän oppi agaven perinteen isoisältään ja mezcaliin liittyvät taidot veljeltään.

Mezcal-buumi räjähti – agavea viljellään ennätysmäärä, mutta tuottajat kärsivät ja metsät katoavat

Uusimmat

Gazaan pyrkivä Global Sumud Flotilla on joutunut drooni-iskujen kohteeksi.

Kivelän mukaan hallituksen tulee vaatia Global Sumud Flotilla -laivueeseen kohdistuneiden drooni-iskujen tutkintaa

Israelin tuhoama koulu Gazan kaupungissa.

Koskela vaatii Suomea tukemaan ensimmäisten joukossa Israelin vastaisia EU-pakotteita

Hallituksen esittelemät budjettiriihen tulokset ovat paljastuneet pitkälti sumutukseksi.

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

Ukrainan pääkaupunki Kiova oli jälleen viime yönä Venäjän ilmahyökkäyksen kohteena. Drooneja ajautui tai ohjattiin tarkoituksella myös Nato-maa Puolan ilmatilaan.

Suursota tuli juuri lähemmäksi, kun Venäjä ja Israel käyttävät Trumpin heikkoutta hyväksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
02

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
03

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
04

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

 
05

”Kaikkien aikojen huijaus” – Hallitus romahduttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kokevat Suomen ilmapiirin kiristyneen

10.09.2025

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

10.09.2025

Velkajarru pakottaisi leikkaamaan lisää taantumassa, varoittaa STTK:n pääekonomisti

09.09.2025

Työnantajilta kylmä suihku Orpon puheille: työllistämisaikeet loppuvuodelle heikentyneet

09.09.2025

Aasiaa rasittaa ankara kätilöpula

09.09.2025

Vastakkainasettelu oli eduskunnassa huipussaan 1970-luvulla, nyt tilanne ei ole poikkeuksellinen

09.09.2025

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

08.09.2025

Biomädättäjä muuttaa jätteen toivoksi

07.09.2025

Max Seeckin Petetty jää harmillisen persoonattomaksi trilleriksi

07.09.2025

Keniassa tehdään sokeriruokojätteestä biohiiltä

07.09.2025

Riian sensaatio: Susijengi nitisti Serbian!

07.09.2025

Mezcal-buumi räjähti – agavea viljellään ennätysmäärä, mutta tuottajat kärsivät ja metsät katoavat

06.09.2025

Monilahjakas Anna Äärelä pyyhkii pölyt poliisiromaanista loistavalla esikoisdekkarillaan Mene mene mene

06.09.2025

Konflikteista ilmastotekoihin – pakolaiset osana ilmastokamppailua Keniassa

06.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään