KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Vain onkalot jäljellä Bamiyanin Buddhista

Tässä onkalossa oli Buddhista isompi, 53-metrinen Salsal.

Tässä onkalossa oli Buddhista isompi, 53-metrinen Salsal. Kuva: All Over Press

Afganistanin Bamiyanissa pohditaan, pitäisikö talebanien räjäyttämät jättiläispatsaat rakentaa uudestaan.

Päivi Nikkilä
3.4.2015 10.00

Maailman korkeimmat seisovat Buddha-patsaat rakennettiin Bamiyanin laakson jyrkänteeseen noin 1 500 vuotta sitten. Bamiyan sijaitsee Hindu Kush -vuoristoa halkoneen karavaani- ja kauppareitti Silkkitien varrella.

Nämä Bamiyanin Buddhat nousivat laajan huomion kohteeksi keväällä 2001, kun Talebanin johtaja Mullah Omar määräsi patsaat räjäytettäviksi. Tosin afgaanikuningas Adbul Rahman Khan tuhosi isomman Buddhan kasvot jo 1800-luvulla tukahduttaessaan paikallisten asukkaiden, shiia-hazaroiden kapinan.

2 500 metrin korkeudessa oleva Bamiyanin laakso ja sen muinaisjäänteet ovat useiden aikakausien sekoitus. Buddha-patsaiden jäänteet, niitä ympäröivät luolat ja koko laaja kalkkikivijyrkänne ovat ainutlaatuinen arkeologinen vuoristoalue, joka rakennettiin hellenistis-buddhalaisella aikakaudella. Ajanjakso sijoittuu noin 400-luvulta eaa. 400-luvulle jaa.

Arkeologiset hankkeet ovat tuoneet työtä köyhälle alueelle.

Hellenistisen Kreikan ja buddhalaisuuden yhteydet alkoivat Aleksanteri Suuren Lähi-idän ja Keski-Aasian valloitusretkestä 334 eaa. Ennen kreikkalaisia vaikutteita Buddhaa sopi kuvata vain symbolien, kuten jalanjäljen tai rukouspyörän kautta.

Buddhalainen aika päättyi islamin syntyyn ja leviämiseen 600-luvulla. Seutua asuttaa yhä vuoristokansa hazarat, joka elää köyhää mutta suhteellisen rauhaisaa elämää alueella.

Onkalot jäljellä

Unescon paikallinen koordinaattori Ghulam Reza Mohammadi on työskennellyt kulttuurihistoriallisten jäännösten parissa Bamiyanissa vuodesta 2004 lähtien. Mohammadin mielestä Bamiyaniin voisi perustaa arkeologisen koealueen, jossa voisi harjoitella käytännön kaivuuta ja muita töitä.

– Paikallisten ihmisten osaaminen on erittäin tärkeää. Historiallisten alueiden säilyttäminen ja suojeleminen vaatii asiantuntijuutta ja insinööritaitoja.

Buddha-patsaiden parissa työskentelee myös tohtori Julio Bendezu-Sarmiento, joka johtaa ranskalaista arkeologiyhdistystä DAFA:a. Bendezu-Sarmiento tukee Mohammadia ja sanoo, että afganistanilaisten itsensä täytyy oppia huolehtimaan arvokkaasta kulttuuriperinnöstään.

ILMOITUS
ILMOITUS

DAFA on toiminut Afganistanissa vuodesta 1922 ja tutkinut Bamiyanin alueen kulttuurihistoriallisia jäänteitä jo tuolloin.

– On ollut erittäin tärkeää päästä takaisin tälle alueelle. Edeltäjäni tuli Bamiyaniin jo 1900-luvun alussa.

Vaikka itse Buddha-patsaat on tuhottu, hallitsevat mahtavat Buddha-onkalot Bamiyanin laaksoa vieläkin. Patsaista isompi, miespuolinen Salsal, oli noin 53 metriä korkea ja pienempi, naispuolinen Shahmama, oli noin 35 metriä.

Kumpaankin patsasraunioon pääsee tutustumaan niitä ympäröiviin onkaloihin kapuamalla. Pienempää patsasaukkoa on korjattu ja tuettu rautatangoilla niin, että sen ympäri voi kiivetä kiveen hakattuja portaita pitkin.

Reitin varrella on useita luolia, joissa eli aikoinaan kiinalaisia erakkomunkkeja. He koristelivat seinämiä pyhillä kuvilla, freskoilla. Maalausten väritkin ovat osittain yhä nähtävillä.

Unescon listalla

Koordinaattori Mohammadi kertoo, että kaikki Bamiyanin laakson arkeologiset jäännökset ja koko ikivanha rakennuskulttuurinen maisema pääsivät vuonna 2003 Unescon vaarassa olevien kulttuuriperintökohteiden listalle. Tällöin myös Buddha-patsasrauniot julistettiin Unescon suojelukohteiksi.

Unesco, muutamat tutkija- ja kansainväliset rahoittajatahot muun muassa Saksasta, Ranskasta, Japanista ja Koreasta ryhtyivät paikallishallinnon kanssa yhteistyöhön. Hankkeet ovat toimineet hyvänä työllistäjänä köyhällä seudulla.

Vuosien 2003–2011 aikana kaikki räjäytyksistä säilyneet osat koottiin talteen. Ne on järjestetty patsasaukkojen alapuolella oleviin luoliin ja varastoihin.

Bendezu-Sarmienton mukaan paras aika tutkia seutua on syksyllä ja keväällä, kun ei ole lunta eikä liian kuuma.

– Jatkamme työskentelyä arkeologisten kaivausten parissa. Olemme pyytäneet mukaan opiskelijoita Bamiyanin, Heratin, Mazar-i-Sharifin ja Kabulin yliopistoista. Haluamme kouluttaa heitä, sillä arkeologinen osaaminen ja opetus eivät ole kovin korkeatasoista maan omissa yliopistoissa. Paikalliset ihmiset eivät tunne historiaansa.

Bendezu-Sarmiento viittaa kiukustuneena aikaisempiin kävijöihin alueella: – Tänne tuli ryhmä, joka halusi luoda virtuaalimuseon internetiin, mutta ei täällä ole ihmisillä pääsyä verkkoon. Tällaiset toimijat eivät tiedä Afganistanin ongelmista mitään.

Tutkijatiimi aikoo pysyä Bamiyanissa ainakin neljä vuotta ja kustantaa opiskelijat Eurooppaan esimerkiksi Hollannin arkeologiseen instituuttiin.

– Mutta tarvitsemme rahaa ja kansainvälisiä tukijoita, Bendezu-Sarmiento selvittää.

Mohammad lisää, että alueen säilyttämiseksi tarvittaisiin myös vahvempaa tukea Afganistanin hallinnolta.

Pitäisikö restauroida?

Monien mielestä talebanien räjäyttämät Buddhat pitäisi rakentaa uudestaan. Tutkijatahot ja rahoittajat ovat kiistelleet aiheesta pitkään. Varsinkin Bamiyanin asukkaat haluaisivat nähdä patsaat ehjinä. Mutta Buddhien jälleenrakentaminen olisi iso ja kallis hanke.

– Kaikki tietävät, että se on vaikeaa, jopa mahdotonta. Patsaat tehtiin aikoinaan tietynlaisesta hiekka-, muta- ja olkiseoksesta, muistuttaa Bendezu-Sarmiento DAFA:sta.

Korjauksia vastaan on argumentoitu myös humanitaarisilla perusteilla. Parempi olisi auttaa rutiköyhiä ihmisiä. Ja itse asiassa koko Bamiyanin alue on raunioituva kulttuuriperintökohde, jota pitäisi vaalia ja kunnostaa.

Bamiyanin maakunnassa on Buddhien lisäksi kaikkiaan seitsemän Unescon listaamaa eri suojelukohdetta: Bamiyanin luolat, Gholgholan kukkulalinnoitus, jonka Tsingis-kaani valloitti vuonna 1221, Shahr-i-Zohak (Punainen kaupunki), Kakrak- ja Foladi-luolat, Lohikäärmelaakso ja Band-i-Amirin erämaajärvialue.

Pelkästään Buddhien jälleenrakentaminen maksaisi jopa 20 miljoonaa dollaria ja kestäisi lyhimmillään noin viisi vuotta. Summa on iso, mutta pisara meressä kaiken Afganistaniin upotetun muun rahan rinnalla.

– Meille se olisi hyvin tärkeää. Voisimme edistää samalla alueen turismia. Unescolla on oma rahoituksensa ja sen tehtävänä on vain suojella ja säilyttää. Mutta niitäkin rahoja on kadonnut muutama miljoona korruption syvään kaivoon, huokaa Mohammadi.

Toiveistaan huolimatta molemmat tutkijat, Mohammadi ja Bendezu-Sarmiento, ovat realisteja ja kallistuvat sille kannalle, ettei Buddhien uudelleen rakentaminen ole järkevää.

– Jotkut kyläläiset sanovat, että nykytilanne kertoo patsaiden tarinan. Meillä ei ole enää Buddhia, mutta ikivanhat luola-aukot kyllä, ja niitä pitää kunnioittaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään