KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Vain onkalot jäljellä Bamiyanin Buddhista

Tässä onkalossa oli Buddhista isompi, 53-metrinen Salsal.

Tässä onkalossa oli Buddhista isompi, 53-metrinen Salsal. Kuva: All Over Press

Afganistanin Bamiyanissa pohditaan, pitäisikö talebanien räjäyttämät jättiläispatsaat rakentaa uudestaan.

Päivi Nikkilä
3.4.2015 10.00

Maailman korkeimmat seisovat Buddha-patsaat rakennettiin Bamiyanin laakson jyrkänteeseen noin 1 500 vuotta sitten. Bamiyan sijaitsee Hindu Kush -vuoristoa halkoneen karavaani- ja kauppareitti Silkkitien varrella.

Nämä Bamiyanin Buddhat nousivat laajan huomion kohteeksi keväällä 2001, kun Talebanin johtaja Mullah Omar määräsi patsaat räjäytettäviksi. Tosin afgaanikuningas Adbul Rahman Khan tuhosi isomman Buddhan kasvot jo 1800-luvulla tukahduttaessaan paikallisten asukkaiden, shiia-hazaroiden kapinan.

2 500 metrin korkeudessa oleva Bamiyanin laakso ja sen muinaisjäänteet ovat useiden aikakausien sekoitus. Buddha-patsaiden jäänteet, niitä ympäröivät luolat ja koko laaja kalkkikivijyrkänne ovat ainutlaatuinen arkeologinen vuoristoalue, joka rakennettiin hellenistis-buddhalaisella aikakaudella. Ajanjakso sijoittuu noin 400-luvulta eaa. 400-luvulle jaa.

Arkeologiset hankkeet ovat tuoneet työtä köyhälle alueelle.

Hellenistisen Kreikan ja buddhalaisuuden yhteydet alkoivat Aleksanteri Suuren Lähi-idän ja Keski-Aasian valloitusretkestä 334 eaa. Ennen kreikkalaisia vaikutteita Buddhaa sopi kuvata vain symbolien, kuten jalanjäljen tai rukouspyörän kautta.

Buddhalainen aika päättyi islamin syntyyn ja leviämiseen 600-luvulla. Seutua asuttaa yhä vuoristokansa hazarat, joka elää köyhää mutta suhteellisen rauhaisaa elämää alueella.

Onkalot jäljellä

Unescon paikallinen koordinaattori Ghulam Reza Mohammadi on työskennellyt kulttuurihistoriallisten jäännösten parissa Bamiyanissa vuodesta 2004 lähtien. Mohammadin mielestä Bamiyaniin voisi perustaa arkeologisen koealueen, jossa voisi harjoitella käytännön kaivuuta ja muita töitä.

– Paikallisten ihmisten osaaminen on erittäin tärkeää. Historiallisten alueiden säilyttäminen ja suojeleminen vaatii asiantuntijuutta ja insinööritaitoja.

Buddha-patsaiden parissa työskentelee myös tohtori Julio Bendezu-Sarmiento, joka johtaa ranskalaista arkeologiyhdistystä DAFA:a. Bendezu-Sarmiento tukee Mohammadia ja sanoo, että afganistanilaisten itsensä täytyy oppia huolehtimaan arvokkaasta kulttuuriperinnöstään.

ILMOITUS
ILMOITUS

DAFA on toiminut Afganistanissa vuodesta 1922 ja tutkinut Bamiyanin alueen kulttuurihistoriallisia jäänteitä jo tuolloin.

– On ollut erittäin tärkeää päästä takaisin tälle alueelle. Edeltäjäni tuli Bamiyaniin jo 1900-luvun alussa.

Vaikka itse Buddha-patsaat on tuhottu, hallitsevat mahtavat Buddha-onkalot Bamiyanin laaksoa vieläkin. Patsaista isompi, miespuolinen Salsal, oli noin 53 metriä korkea ja pienempi, naispuolinen Shahmama, oli noin 35 metriä.

Kumpaankin patsasraunioon pääsee tutustumaan niitä ympäröiviin onkaloihin kapuamalla. Pienempää patsasaukkoa on korjattu ja tuettu rautatangoilla niin, että sen ympäri voi kiivetä kiveen hakattuja portaita pitkin.

Reitin varrella on useita luolia, joissa eli aikoinaan kiinalaisia erakkomunkkeja. He koristelivat seinämiä pyhillä kuvilla, freskoilla. Maalausten väritkin ovat osittain yhä nähtävillä.

Unescon listalla

Koordinaattori Mohammadi kertoo, että kaikki Bamiyanin laakson arkeologiset jäännökset ja koko ikivanha rakennuskulttuurinen maisema pääsivät vuonna 2003 Unescon vaarassa olevien kulttuuriperintökohteiden listalle. Tällöin myös Buddha-patsasrauniot julistettiin Unescon suojelukohteiksi.

Unesco, muutamat tutkija- ja kansainväliset rahoittajatahot muun muassa Saksasta, Ranskasta, Japanista ja Koreasta ryhtyivät paikallishallinnon kanssa yhteistyöhön. Hankkeet ovat toimineet hyvänä työllistäjänä köyhällä seudulla.

Vuosien 2003–2011 aikana kaikki räjäytyksistä säilyneet osat koottiin talteen. Ne on järjestetty patsasaukkojen alapuolella oleviin luoliin ja varastoihin.

Bendezu-Sarmienton mukaan paras aika tutkia seutua on syksyllä ja keväällä, kun ei ole lunta eikä liian kuuma.

– Jatkamme työskentelyä arkeologisten kaivausten parissa. Olemme pyytäneet mukaan opiskelijoita Bamiyanin, Heratin, Mazar-i-Sharifin ja Kabulin yliopistoista. Haluamme kouluttaa heitä, sillä arkeologinen osaaminen ja opetus eivät ole kovin korkeatasoista maan omissa yliopistoissa. Paikalliset ihmiset eivät tunne historiaansa.

Bendezu-Sarmiento viittaa kiukustuneena aikaisempiin kävijöihin alueella: – Tänne tuli ryhmä, joka halusi luoda virtuaalimuseon internetiin, mutta ei täällä ole ihmisillä pääsyä verkkoon. Tällaiset toimijat eivät tiedä Afganistanin ongelmista mitään.

Tutkijatiimi aikoo pysyä Bamiyanissa ainakin neljä vuotta ja kustantaa opiskelijat Eurooppaan esimerkiksi Hollannin arkeologiseen instituuttiin.

– Mutta tarvitsemme rahaa ja kansainvälisiä tukijoita, Bendezu-Sarmiento selvittää.

Mohammad lisää, että alueen säilyttämiseksi tarvittaisiin myös vahvempaa tukea Afganistanin hallinnolta.

Pitäisikö restauroida?

Monien mielestä talebanien räjäyttämät Buddhat pitäisi rakentaa uudestaan. Tutkijatahot ja rahoittajat ovat kiistelleet aiheesta pitkään. Varsinkin Bamiyanin asukkaat haluaisivat nähdä patsaat ehjinä. Mutta Buddhien jälleenrakentaminen olisi iso ja kallis hanke.

– Kaikki tietävät, että se on vaikeaa, jopa mahdotonta. Patsaat tehtiin aikoinaan tietynlaisesta hiekka-, muta- ja olkiseoksesta, muistuttaa Bendezu-Sarmiento DAFA:sta.

Korjauksia vastaan on argumentoitu myös humanitaarisilla perusteilla. Parempi olisi auttaa rutiköyhiä ihmisiä. Ja itse asiassa koko Bamiyanin alue on raunioituva kulttuuriperintökohde, jota pitäisi vaalia ja kunnostaa.

Bamiyanin maakunnassa on Buddhien lisäksi kaikkiaan seitsemän Unescon listaamaa eri suojelukohdetta: Bamiyanin luolat, Gholgholan kukkulalinnoitus, jonka Tsingis-kaani valloitti vuonna 1221, Shahr-i-Zohak (Punainen kaupunki), Kakrak- ja Foladi-luolat, Lohikäärmelaakso ja Band-i-Amirin erämaajärvialue.

Pelkästään Buddhien jälleenrakentaminen maksaisi jopa 20 miljoonaa dollaria ja kestäisi lyhimmillään noin viisi vuotta. Summa on iso, mutta pisara meressä kaiken Afganistaniin upotetun muun rahan rinnalla.

– Meille se olisi hyvin tärkeää. Voisimme edistää samalla alueen turismia. Unescolla on oma rahoituksensa ja sen tehtävänä on vain suojella ja säilyttää. Mutta niitäkin rahoja on kadonnut muutama miljoona korruption syvään kaivoon, huokaa Mohammadi.

Toiveistaan huolimatta molemmat tutkijat, Mohammadi ja Bendezu-Sarmiento, ovat realisteja ja kallistuvat sille kannalle, ettei Buddhien uudelleen rakentaminen ole järkevää.

– Jotkut kyläläiset sanovat, että nykytilanne kertoo patsaiden tarinan. Meillä ei ole enää Buddhia, mutta ikivanhat luola-aukot kyllä, ja niitä pitää kunnioittaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Talvisaappaita myytiin poistohintaan kauppakeskuksessa Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa huhtikuun lopulla.

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Uusimmat

Ukrainan puolustus onnistui pitämään Suomen maaleitta.

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Talvisaappaita myytiin poistohintaan kauppakeskuksessa Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa huhtikuun lopulla.

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
03

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
04

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 
05

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

13.06.2025

Pikkuhuuhkajat oli lähellä kaataa Hollannin

13.06.2025

Elämänpuolustajan soturikunnia

12.06.2025

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

11.06.2025

Taide ja kulttuuri puhdasta bisnestä? – Hallitus puhuu ”luovasta taloudesta”

11.06.2025

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

11.06.2025

Vasemmistoliiton puoluesihteeri lupaa: ”Jos kilpailevilla listoilla olleet henkilöt pyrkivät puolueen jäseneksi toisen yhdistyksen kautta, puoluehallitus ryhtyy toimiin”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Pekonen oikaisee Ylen uutista puolustusmenojen kasvattamisesta: ”Tässä on nyt vedetty hieman mutkia suoraksi”

11.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään