KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokuvat

Meren rannalla pohjoisessa, valtakoneisto jyrää

Roman Madjanov paahtaa täysillä pohjoisen pikkukaupungin korruptoituneena napamiehenä.

Roman Madjanov paahtaa täysillä pohjoisen pikkukaupungin korruptoituneena napamiehenä.

Harri-Ilmari Moilanen
19.4.2015 16.00

LEVIATHAN (Leviafan, Venäjä 2014). Käsikirjoitus: Oleg Negin, Andrei Zvjagintsev. Ohjaus: Andrei Zvjagintsev. Kuvaus: Mikhail Krichman. Musiikki: Philip Glass. Pääosissa: Aleksei Serebrjakov, Roman Madjanov, Elena Ljadova, Vladimir Vdovichenkov.

Viime kuussa tässä lehdessä ilmestyneessä venäläisen oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin murhaa käsitelleessä The Guardianin artikkelissa esiintyi kahdesti termi Leviathan. Tarunomainen merihirviö on alun perin tarkoittanut kieroa, nykyisessä hepreassa valasta.

Venäläisfilmin nimi on vertauskuvallisuudessaan oireellinen ja tapahtumien valossa osuva: elokuva hahmottaa mikrokosmoksen, joka ei mairittele siinä kuvattua valtakoneistoa. Leviathan vie näyttämölle, jossa pelin säännöt eivät ole reilut.

Tapahtumat houkuttelevat tuomaan kehiin myös toisen mytologiasta tutun käsitteen, ja se on Moolokin kita: kun mikään ei tunnu riittävän.

Näyttämönä on Barentsin meren jylhän karuissa maisemissa sijaitseva pikkukaupunki. Sitä hallitseva pormestari tuo Roman Madjanovin antaumuksellisen rehevästi esittämänä mieleen 2010-luvulle päivitetyn Boris Jeltsinin. Sopivasti eräs sivuhenkilö lataa Venäjän ensimmäistä presidenttiä täysillä: pikkutekijä, humalainen kapellimestari.

Viinaan menevä korruptoitunut pamppu isännöi valtakuntaansa despootin lailla. Sen saavat erityisesti kokea nahoissaan paikallinen asukas perheineen sekä Moskovasta avuksi rientänyt juristi.

Syntyneen talojupakan taustalla muhivat isot bisnessuunnitelmat. Asian tiimoilta nähdään melkoinen pakkotoimenpiteiden ja kähmintöjen suma. Siihen liittyvät elimellisesti henkilökohtaiset tragediat.

Kännissä öykkäröivä kiho on suorapuheinen: te olette vain hyönteisiä.

Hämmästyttävän tuttua

Leviathan on terävä yhteiskunnallinen draama ja ajankuvaus, ihmissuhdedraamana se keskittyy avioliittoon ja perheeseen.

Henkilösuhteet, yksilön ja yhteiskunnan, yksityisen ja poliittisen sekä faktan ja fiktion jännitteet muodostavat poikkeuksellisen hedelmällisen verkoston. Sen takaavat Cannesin festivaaleilla palkitun käsikirjoituksen valinnat, rajaukset, linjakkuus ja johdonmukaisuus. Niiden pohjalta syntyvää koktailia kelpaa luonnehtia näkemykselliseksi.

Leviathan ei varmasti ole koko kuva nykyvenäläisestä yhteiskunnasta, mutta se hahmottaa paljon kertovan vision kiintopisteenä sikäläinen hallinnoimiskulttuuri. Venäjää koskevien eri uutisointien taustaa vasten tarkasteltuna tapahtumat tuntuvat monilta osin hämmästyttävän tutuilta.

Helppohintaisesta törkykasan möyhinnästä ei ole kysymys, vaikka vähemmän mairittelevia piirteitä riittääkin ja kulttuuriministeri Vladimir Medinsky koki elokuvan ”antivenäläiseksi” (vrt. takavuosikymmenten lyömäase ”neuvostovastaisuus”).

Tuohon suhteutettuna tuntuu paremminkin asialliselta noteeraukselta kuin poliittiselta rienaukselta esimerkiksi kohtaus, jossa arvon pormestari istuu toimistonsa tuolilla ja hänen päänsä yläpuolella ”iso veli valvoo”, tarkemmin sanoen Putinin kuva.

Sekin tehdään selväksi, miten Venäjä on terävien ja humalahakuisuuden luvattu maa. Osuva lienee myös kuva kirkon kaksista kasvoista: piispa on kuin ortodoksinen ankerias herrojen keinussa, arkisemmat askareet köyhien parissa hoitaa alempi papisto.

Eurooppalaista kärkeä

Andrei Zvjagintsevin tähänastiset työt Isän paluu (2003), Karkotus (2007) ja Jelena (2011) ovat nostaneet hänet aikamme eurooppalaisten elokuvantekijöiden kärkeen. Venäläisohjaaja on sanan vaativassa mielessä tekijä, auteur: hänen ohjaajan käsialansa on hienovaraisella tavalla voimakas, ei millään tavoin itseään korostava, näyttävä tai koukeroinen. Tämän Leviathan osoittaa erityisen selvästi.

Zvjagintsevista tekee persoonallisen ohjaajan ennen muuta hänen tapansa luoda realismissaan intensiivistä, jotenkin jännittynyttä kestoa, jossa on oma, melkeinpä huomaamaton magiikkansa. Hän lataa kohtauksiin usein eräänlaista ”pientä ylimääräistä”, ja se on siinä. Zvjagintsev on kaikkea muuta kuin ihailemiensa Antonionin tai Tarkovskin klooni.

Kun otetaan huomioon draaman luonne, Leviathan kantaa suhteellisen pitkän esitysaikansa (142 minuuttia) ihmeen kevyesti. Leffa palkittiin Golden Globe -palkinnolla vuoden parhaana ei-englanninkielisenä elokuvana ja olisi ansainnut Oscarin puolalaisfilmin Ida sijasta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hinduille pyhä Jamuna-joki vaahtoaa valkoisena saastumisen seurauksena.

Invisible Demons tuo ympäristökatastrofin iholle

Elokuvassa tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.

Nukkuvat jättiläiset heräävät – Tunturin tarina on hyvä päätös luontofilmitrilogialle

KAVI esittää Helsingissä Kino Reginassa joulukuussa viisi Šukšinin elokuva. Niistä yksi on Me poikamiehet.

KAVIn Šukšin-elokuvien sarja käynnistyy joulukuussa – ”Teemana elokuvissa on usein maalaisuus, siperialaisuus ja nyrjähtänyt syrjäytyneisyys”

Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa.

Ohjaaja Juho Kuosmanen Hytti nro 6:sta: ”Molemmat teokset ovat muiston kaltaisia”

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään