KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

”Te suuret aatteet, teitä tervehdän!”

Vasemmistoliiton puoluekokokouksessa vuonna 1995 tehtiin muutakin kuin kuunneltiin puheenjohtaja Claes Anderssonin pianonsoittoa. Silloin otettiin käyttöön muun muassa kolmas vasemmisto -käsite. Anderssonin ympärillä Reijo Viitala (vas.), Martti Korhonen, Suvi-Anne Siimes, Katja Syvärinen, Sirkkaliisa Virtanen ja Ralf Sund.

Vasemmistoliiton puoluekokokouksessa vuonna 1995 tehtiin muutakin kuin kuunneltiin puheenjohtaja Claes Anderssonin pianonsoittoa. Silloin otettiin käyttöön muun muassa kolmas vasemmisto -käsite. Anderssonin ympärillä Reijo Viitala (vas.), Martti Korhonen, Suvi-Anne Siimes, Katja Syvärinen, Sirkkaliisa Virtanen ja Ralf Sund. Kuva: Pekka Pajuvirta

Jarmo Lindén
1.5.2015 11.00
Fediverse-instanssi:

Eino Leino tervehti suuria aatteita Lapin kesä -runossaan ja toivoi että ne tekisivät tänne pesän. Mutta onko suurilla aatteilla enää mitään merkitystä päivän politiikassa? Yllättävän konkreettisen aatteensillan rakensi Helsingin Sanomissa (20.4) Joonas Konstig väittämällä, että maksuton kouluruokailu on enää vain jäänne menneisyyden sosialistisesta unelmasta. Taitava veto levittää suuret aatteet koululaisten ruokapöytään!

Vappuna 25 vuotta täyttävä vasemmistoliitto on sellainen puolue, jolle suurten aatteiden palolla on ollut suuri historiallinen merkitys. Siinä palossa on välillä järki sumentunut ja siltojakin on moneen suuntaan poltettu – murheellisen paljon myös liikkeen sisällä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Vasemmistoliiton perustaminen jäi aikanaan hiertämään monella taholla.

Vasemmistoliitto on yhä nuori puolue, mutta taustalla on samalla pitkälti yli 100 vuotta vanha liike. Vasemmistoradikaalin liikkeen juuri on jo vanhassa työväenliikkeessä. Ensi kertaa perustimme oman puolueen 13.5.1920 nimellä Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP). Toisen kerran perustimme Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) 29.10.1944.

Kolmannen kerran perustimme vasemmistoliiton 29.4.1990. Helsingin Kulttuuritalolla ja jäähallissa oli aivan aidosti suuren urheilujuhlan ja uusien ajatusten ja tavoitteiden tuntua. Perustava kokous tuntui avaavan uuden ikkunan tulevaisuuteen. Ensimmäiset ohjelmalliset asiakirjat olivat 7.4.1990 hyväksytty Huhtikuun julistus ja perustavan kokouksen 29.4. hyväksymä ohjelma Kestävä kehitys – oikeudenmukainen yhteiskunta.

Ensimmäisissä ohjelmissaan puolue siirtyi selkeästi ”ismeistä” arvoihin. Silloin halusimme nimenomaan asettaa ”vasemmistolaiset arvot yhteiskunnan kehittämisen perustaksi”. Hyväksyimme markkinatalouden yhteiskunnan taloudelliseksi perustaksi, mutta vaadimme sille selvät sosiaaliset ja ekologiset suitset. Vanha käsitys sosialismista jonain vaihtoehtoisena talousjärjestelmänä hylättiin.

Perustamisvaiheessa vasemmistoliiton periaatteellisesta linjasta ei ehditty käydä tarpeeksi syvälle luotaavaa keskustelua. Mitä oikeastaan on se vasemmistolaisuus ja mikä on se liitto, joilla puolue yrittää vedota äänestäjiin?

Vasemmistoliiton perustaminen jäi aikanaan hiertämään monella taholla. Entisten vähemmistöläisten päästäminen uuteen puolueeseen loukkasi monien puolueriidasta kärsineiden tuntoja. Monet ammattiyhdistysaktiivit ja perinteiset järjestöaktiivit jäivät aluksi sivuun katselemaan, mitä puolueesta oikein tulee.

Lama kaatui 90-luvun alussa Suomen päälle ja alkuaikojen ihanteet jäivät laman vyöryn alle. Matti Viialaisen puoluesihteerikaudella puoluetta tarkoituksellisesti peruutettiin vanhaan työväenpuoluemalliin. Kansalaistulo, työajan lyhentäminen ja kestävä ympäristöpolitiikka työnnettiin syrjään.

Moni ”suuriin aatteisiin” liittynyt kysymys tuntui jäävän vaille vastausta. Hämäräksi jäi suhde historiaan ja Neuvostoliittoon, samaten suhde omaan osapuolitaistoon. Huolimatta uusista linjauksista epäselväksi kääntyi myös suhde markkinatalouteen ja sosialismiin. Uudenlaisen vasemmistopuolueen suhdetta perinteiseen työväenliikkeeseen ja ay-toimintaan kyseltiin myös.

Vuoden 1995 puolueohjelmateeseissä otettiin käyttöön kolmas vasemmisto -käsite. Risto Kolanen (sd.) arvioi meitä silloin nasevasti: ”Teoria kolmannesta, ihmiset toisesta vasemmistosta”.

Teoriassa eli ohjelmassaan vasemmistoliitto oli ”ismitön” puolue, joka nojaa keskeisinä arvoina vapauteen, demokratiaan ja kestävään kehitykseen. Mutta käytännössä eli puolueen ihmisten ajattelussa, tunteissa ja toiminnassa asia ei ollut lainkaan näin selvää.

Vuonna 1998 Kuopiossa hyväksyttyä ohjelmaa vaivasi pahanlaatuinen historiattomuus. Se syntyi myös ilman laajaa puoluekeskustelua. Siksi kyseinen ohjelma soveltui huonosti itseymmärryksen rakentamisen välineeksi. Niinpä puolue vuosien 1995–2003 hallituskauden jälkeen päättikin Turun puoluekokouksessa vuonna 2004 käynnistää uuden puolueohjelman valmistelun.

Uuden ohjelman valmistelutyön tavoitteeksi asetettiin luoda yhteistä identiteettiä, joka suuntaa puolueen toimintaa tulevaisuuteen. Haluttiin myös selkeästi tunnustaa vasemmistoliikkeen historialliset juuret, jatkuvuus ja aatteelliset lähtökohdat.

Vasemmistolaisuus ei kuitenkaan voi olla ”selkäydinvasemmistolaisuutta”, lämmittelyä nostalgian leiritulilla. Tarvitsemme tulevaisuuteen suuntautuvaa vasemmistolaisuutta, joka lähtee vasemmiston universaaleista arvoista, mutta tunnustaa samalla nykyisen maailman tosiasiat. On yhdistettävä järjen pessimismi (nykytilanteen rehellinen analyysi) tahdon optimismiin (toisenlainen tulevaisuus on mahdollinen).

Vasemmiston sisäisten kiistojen ytimessä on aina ollut kysymys periaatteellisen politiikan rajoista, sopeutumisesta vallitsevaan porvarilliseen yhteiskuntaan ja siitä, ovatko kaikki tavoitteet vain neuvottelukysymyksiä vai onko jotain mistä ei missään tilanteessa voida luopua. Kysymys periaatteellisen ja periaatteettoman politiikan välisestä erosta on alati ajankohtainen.

Puolueen kenttäväen suuri enemmistö hyväksyi hallitukseen osallistumisen ensimmäisessä vuoden 1995 puoluekokouksessa. Silti Claes Anderssonin niihin aikoihin esittämä kysymys, onko vasemmistoliitto sittenkin todellisuudessa oppositiopuolue, joka vain hetken mielenhäiriössä on päätynyt hallitukseen, on pysynyt ajankohtaisena. Hallituspuolueena vasemmistoliitolla oli kuitenkin suuria vaikeuksia nähdä missään asiassa onnistumista ja esittää voitontahtoista ja samalla yhteistyöhenkistä ohjelmaa.

Vuosien 2004–2007 puolueohjelmatyö oli aika laaja oppimisprosessi, jossa puolueen yhteinen itseymmärrys vahvistui. Ohjelmaa käsiteltiin useissa sadoissa tilaisuuksissa. Yksi opetus oli jälleen, että itse ohjelmaprosessi oli tärkeämpi kuin valmis ohjelma.

Ohjelmatyön johtopäätös ”suurten aatteiden” näkökulmasta oli, että vasemmiston on oltava kapitalismikriittinen. Tässä suhteessa jatkamme Karl Marxin kritiikkiä, joka koskee yhteiskuntaa, jossa Marxin sanojensa mukaan ”ihmiset osoittavat esineelle (rahalle) luottamusta, jota he eivät osoita toisilleen henkilöinä”. Elämme vieraantuneessa maailmassa, jota hallitsee markkinoiden luoma yksilöllisyysilluusio, kulutusyksilöllisyys.

Sosialismin käsite sai vuonna 2007 uudelleen sijansa vasemmistoliiton ohjelmassa: ”Aatteellisesti Vasemmistoliiton ohjelma samastuu sosialistiseen ajatussuuntaan. Sanoudumme irti sosialismiin liitetystä totalitarismista. Tulevaisuuden sosialismi voi merkitä vain enemmän demokratiaa ja enemmän todellista vapautta kaikille. Sosialistinen ajattelu edistää sellaista yhteiskuntaa, jossa talouden toimintaa, pääomaliikkeitä ja sijoitustoimintaa, ihmisten asemaa tuotannossa ja erityisesti tulojen ja varallisuuden jakoa säännellään ihmisten tasa-arvotavoitteen toteuttamiseksi käytännössä. Talous ei saa hallita yhteiskuntaa, vaan talouden on palveltava hyvän elämän rakentamista kestävällä tavalla.”

Vasemmistoliitto on erilaisten intressien ja monien sukupolvien yhteinen liike. 25 vuotta perustamisen jälkeen voidaan sanoa, että uudistumisen tie on ollut hitaampi ja mutkikkaampi kuin luultiin. Aikanaan käytetty ”nyyttikestipuolue” ei ole paha nimi, kunhan kaikkien tuomat eväät saadaan osaksi yhteistä ateriaa.

Kirjoittaja toimi 1990-luvulla vasemmistoliiton poliittisena sihteerinä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset