Wahlroosin mukaan suomalaisen työura on vain noin 50 tuhatta tuntia, Ruotsissa noin 60 tuhatta tuntia ja Saksassa 70 – 75 tuhatta tuntia. Lähdettä hän ei väitteelleen ilmoittanut. Onko väite siis tosi?
No, ei ole – ei sinne päinkään. Ja sen olisi myös toimittaja voinut korjata, jos olisi kotiläksynsä tehnyt. Ja se olisi voitu korjata myös haastattelun jälkeisessä keskustelussa, mutta pahasti vajaaksi sekin on jäänyt.
Katsotaanpa siis nyt, mitä tilastot kertovat.
Alla olevaan taulukkoon olen koonnut vuodelta 2013 Eurostatin ilmoittamat keskimääräiset työvuositiedot, OECD:n ilmoittamat keskimääräiset tunnit/työvuosi ja kertonut ne keskenään.
Mitä tuloksista jää käteen?
Työuran työtuntien haarukka on aika suppea, 52 tuhatta – 66 tuhatta työtuntia. Vähiten työtunteja tekevät saksalaiset, 10 – 15 tuhatta tuntia vähemmän kuin Wahlroos väitti. Tanskalaiset ja hollantilaiset tekevät noin 54 tuhatta tuntia, norjalaiset 59 tuhatta tuntia ja suomalaiset noin 62 tuhatta tuntia.
Suomea enemmän tunteja tekevät tässä tarkastelussa vain britit ja ruotsalaiset, eikä ero heidän ja suomalaisten välillä ole kuin pari tuhatta tuntia. Sen umpeen kuromiseksi tarvitaan vain vajaa vuosi lisää työuraan. Vuosityöaikaan ei silloin tarvitsisi lainkaan koskea.
Laskin vastaavat tiedot myös vuodelle 2007 nähdäkseni, miten työuran aikaiset työtunnit ovat muuttuneet vuonna 2008 alkaneen ”laantuman” aikana. Eivät paljoakaan. Vuoden aikana tehdyt työtunnit olivat tosin hieman vähentyneet, mutta laskennallisten työvuosien määrä oli yleensä vastaavasti kasvanut.
Töitä siis tehdään tänään yhtä paljon kuin ennen lamaa, niin Suomessa kuin muissa Suomeen verrattavissa maissa.
Maa | Työvuosia | Tunnit/vuosi | Tunnit/työura |
---|---|---|---|
Saksa | 37,8 | 1 388 | 52 466 |
Tanska | 38,9 | 1 411 | 54 888 |
Hollanti | 39,8 | 1 380 | 54 924 |
Norja | 41,9 | 1 408 | 58 995 |
Suomi | 37,2 | 1 666 | 61 975 |
Iso-Britannia | 38,0 | 1 699 | 64 090 |
Ruotsi | 40,9 | 1 607 | 65 726 |
Lähde: Eurostat |