KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tuula-Liina Varis: Urbaanit laitumet

Tuula-Liina Varis
17.8.2015 17.59
Fediverse-instanssi:

Käytiin Helsingissä ja ihmeteltiin huuli pyöreänä hotellihuoneen ikkunassa Rautatientorille rahdattua nostokurkea, jonka mustan varren päässä keikkui pienen ratikan näköinen metallinkiiltävä laitos. Työkone vai huvilaite? Selvisihän se lehdestä, korkeuksissa killui ravintola, jossa saattoi kokea aterian nauttimisen elämyksen korkealla talojen yläpuolella. Elämys on monelle myös lasku, sillä aterian hinta on lehtimainoksen mukaan suolainen. Kun kaiken kesää puoli ydinkeskustaa on rakennustyömaana, ei tuokaan laite enempää silmää häirinnyt kuin kauppatorin taakse Skattan rantaan rahdattu maailmanpyörä tai ikuisilmiö, muoviin huputetut rakennukset.

Elämys on keskeinen sana nykyaikaisessa kaupunkisuunnittelussa. Elämyksiä saadaan virikkeellisessä ympäristössä, joka elävöittää kaupunkikuvaa. Elävöitetty kaupunkikuva lisää viihtyisyyttä ja viihtyisyys yhteisöllisyyttä, jota kaupunkisuunnittelijat ilmeisesti uskovat syntyvän suurissa väkijoukoissa ihan automaattisesti.

Kaupunkia suunnitellaan ennen kaikkea sen ikäiselle kansanosalle, joka pitää suurista väkijoukoista, kovaäänisestä viihdemusiikista sekä paperista tai pahvilautasilta tarjottujen ruokien ja juomien syömisestä liikenteen pahiten saastuttamissa osissa keskustaa.

Kaikkia kansalaisia näihin virikkeellisiin, yhteisöllisyyttä vahvistaviin toimintaympäristöihin ei kuitenkaan haluta. Ei esimerkiksi vanhoja ihmisiä, jotka haluaisivat nauttia kaupungin kesästä rauhallisissa ja meluttomissa ympäristöissä, istua väljissä puistoissa, kävellä hissukseen rantateitä, joilla voimakkain ääni on meren huounta. Tällaisia elämyksiä varten on matkustettava kauas kantakaupungista. Tiedän ihmisiä, jotka yksinkertaisesti eivät uskalla lähteä yksin liikkeelle keskustan puistoihin ja rannoille, vaikka kaunis sää kuinka houkuttelisi.

Kaupunkia suunnitellaan ennen kaikkea sen ikäiselle kansanosalle, joka pitää suurista väkijoukoista, kovaäänisestä viihdemusiikista sekä paperista tai pahvilautasilta tarjottujen ruokien ja juomien syömisestä liikenteen pahiten saastuttamissa osissa keskustaa. Jo jonkin vuoden olen ihmetellyt tätä kaupunkikulttuurin kehittynyttä urbaania laiduntamista katukeittiöineen, keskelle katua katettuine pitopöytineen, pop up -ravintoloineen ja mitä kaikkia niitä onkaan.

Amerikkalaisten valtavaa lihomista taannoin käsitelleessä tv-dokkarissa todettiin, että yhtenä syynä jo väestömitassa hälyttävään ilmiöön on se, että pienissäkään kaupungeissa ei kansalainen pysty liikkumaan korttelin matkaa, ettei hänelle mainosviestein tyrkytettäisi ruokaa, juomaa tai makeita herkkuja. Mieliteko makuelämykseen herätetään vähän väliä.

Suomalaisetkin ravintoasiantuntijat kamppailevat jatkuvasti laiduntamiseksi kutsumaansa syömiskulttuuria vastaan. Ei syödä säännöllisiä aterioita pöydän ääressä, vaan juostaan jatkuvasti jääkaapilla tyydyttämässä sitä sun tätä mielitekoa. Samaa laiduntamista ruoka- ja herkkupisteestä toiselle harjoitetaan ulkoruokinnassa kesäisin. Nuorempi sukupolvi on jo oppinut nauttimaan kahvinsakin vauhdissa, mikä luo kuvan tärkeydestä ja tehokkuudesta, vaikka ei olisi kiire mihinkään. Ravinto-oppineiden kritiikistä huolimatta laiduntaminen kasvattaa suosiotaan sekä sisällä että ulkona. Pitkään kohtalaisen hiljaisena aukiona pysynyt Kasarmitorinkin on avattu katuruokafestareille, ja viimeisenä uutuutena ilmestyivät kaduille lykättävät ruokakärryt.

Mitä muuten ravintoloitten vessoja, keittiöhygieniaa ja kylmätilojen lämpötiloja tarkasti kontrolloivat terveydenhoitoviranomaiset ajattelevat tästä villistä vapaudesta? Vaaditaanko jokaiselta kadulla ruokaa kauppaavalta edes hygieniapassi?

Kelläpä olisi mitään ulkoilmakahviloita vastaan, ja piknikit puistojen nurmikolla olisivat myös mukavia, elleivät ihmiset olisi niin törkeän siivottomia. Mutta voisiko kaupungin elävöittäminen merkitä muutakin kuin laiduntamista ja mökämusaa?

Euroopan sivistysmaiden suurissa ja pienissä kaupungeissa järjestetään kesäiltaisin klassisen musiikin puistokonsertteja, mutta suomalaiset saavat nauttia sellaisesta lähinnä television välityksellä. Vandalismin uhkako estää puistonäyttelyt? Lehtijuttujen mukaan kaupungin lukuisilla varsinaisilla ravintoloilla menee aika huonosti, eikö niitä voisi elävöittää taideohjelmalla muulloinkin kuin Helsingin juhlaviikoilla, jolloin Art Goes Kapakka? Helsingissä toki tapahtuu ihan hirveän paljon, mutta keskustan hulabaloosta ainakin käypäläisen on vaikea niihin tapahtumiin ohjautua.

Harjoittaako kukaan enää sellaista verkkaista, pysähtelevää, tarkkailevaa, hiukan filosofoivaa kaupungilla liikkumistapaa kuin flaneeraaminen? Se on ollut urbaanin eurooppalaisen klassinen tapa liikkua kaupungilla, mutta voiko nykyajan kaupungissa enää flaneerata? Vieläkö Matti Klinge ja Matti Suurpää flaneeraavat Helsingissä? Onko nykyihmisestä enää flaneeraajaksi? Yritimme puolison kanssa vähän flaneerata tänä kesänä, kun ilta oli kaunis ja lämmin, mutta huonolla menestyksellä. Helsingin keskustassa on käveltävä suorinta tietä ja mahdollisimman nopeasti sinne, mihin on menossa.

Ulkoruokinta ja viihdemökä ovat tietysti bisnestä, josta moni ansaitsee toimeentulonsa. Se on bisnestä siinä kuin kirpputorit, nettihuutokaupat tai mikä tahansa yritystoiminnaksi järjestäytymätön pieni liiketoiminta. Sitä on harjoitettu maailmassa iät ajat. Jotkut asiantuntijat sanovat sitä basaaritaloudeksi. On hyvä, jos joku sillä pärjää kokonaan tai osaksi, mutta mikä kansantaloudellinen merkitys sillä on? Mitä se kertoo yhteiskunnallisesta kehityksestä? Kehitysmaissa, joissa yhteiskunnan turvaverkkoja ei ole, basaaritalous on tärkeä osa suurten ihmisjoukkojen toimeentuloa. Mitä kertoo maasta se, että muu talous on pohjalla, mutta basaaritalous kasvaa? Ei ehkä ihan sitä, mitä tällä kaupunkikuvaa elävöittävällä toiminnalla on tarkoitettu.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset