KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kehitysmaat mukana ilmastotalkoissa

Ilmastonmuutos uhkaa muun muassa koralliriuttoja.

Ilmastonmuutos uhkaa muun muassa koralliriuttoja. Kuva: Lehtikuva/Aims

Päästöjen vähentäminen ja muutoksiin sopeutuminen vaatii tukea.

IPS–Diego Arguedas Ortiz
20.10.2015 7.10

Valtaosa maapallon köyhistä maista on syyttömiä ilmastonmuutokseen, mutta ne ovat asettaneet päästövähennyksiä koskevat tavoitteensa ryhdikkäästi, asiantuntijat kiittävät.

Kansallisten päästövähennystavoitteiden määräaika umpeutui lokakuun alussa. Siihen ylsi 146 valtiota 195:stä. Koko maailmaa koskevia päätöksiä tehdään Pariisissa joulukuun alussa.

Määräajasta myöhästyivät monet kehitysmaat, kuten Bolivia, Iran, Malesia, Pakistan, Saudi-Arabia, Sudan ja Venezuela. Syynä olivat tekniset ongelmat tai kiinnostuksen puute.

ILMOITUS
ILMOITUS
Alle kahdessa asteessa pysyminen vaatii nykyistä tiukempia vähennystavoitteita.

Kunnianhimoisuuden aste vaihtelee kehitysmaiden tavoitteissa, ja osa niistä on sidottu kansainväliseen rahoitukseen. Joka tapauksessa ne lisäävät paineita päästöjen suurtuottajia kohtaan ja vahvistavat moraalista näkemystä, jonka mukaan kaikkien on osallistuttava talkoisiin, asiantuntijat uskovat.

Kehitysmaita kiinnostavat eritoten puhdas energia, metsäkadon suitsiminen, uudet rahoitusmuodot ja muutoksiin sopeutumisen strategiat.

Vielä on kirittävää

Luvatut päästövähennykset eivät riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä alle kahteen asteeseen, mitä katastrofin välttäminen tutkijoiden mukaan vaatisi. Nykysuunnitelmilla maapallo lämpenee 3,5 astetta vuoteen 2100 mennessä, ennustaa Climate Interactive -laitos.

Climate Action Tracker -sivuston arviossa lämpeneminen jäisi 2,7 asteeseen. Ero johtuu siitä, että Kiinan ja Intian päästöjä vuoden 2030 jälkeen on arvioitu eri menetelmillä. Kiina on tällä hetkellä suurin päästäjä, ja sitä seuraavat Yhdysvallat, Intia, Venäjä ja Japani.

Alle kahdessa asteessa pysyminen vaatii nykyistä tiukempia vähennystavoitteita sekä teollisuus- että kehitysmailta, sanoo Climate Interactiven ilmasto-ohjelman johtaja Ellie Johnston.

Hän toivoo, että Pariisissa luodaan puitteet onnistumiselle. Siellä on määrä hyväksyä kaikkia maita sitova sopimus, joka tulee voimaan 2020.

Tavoitteita ylitetäänkin

– Varsinkin vähiten kehittyneiden maiden ja pienten saarivaltioiden ryhmissä on maita, joiden päästövähennystavoitteet ylittävät niille kohtuudella kuuluvan osuuden, sanoo Tasneem Essop, joka johtaa Maailman luonnonsäätiön valtuuskuntaa Pariisissa.

Jotta lämpeneminen pysyisi aisoissa, henkeä kohti laskettujen hiilidioksidipäästöjen pitäisi jäädä maailmassa keskimäärin alle kahteen tonniin vuodessa.

Keskiamerikkalainen Costa Rica aikoo päästä 1,19 tonniin vuonna 2050.

Afrikkalainen Kamerun lupaa, että sen päästöt ovat vuonna 2050 kutistuneet 32 prosenttia vuoden 2035 tasosta – edellyttäen, että maa saa kansainvälistä tukea.

Kiihtyvästä metsien hakkuusta kärsivä Papua-Uusi-Guinea aikoo keskittää ponnistuksensa metsien pelastamiseen ja maankäytön uudistamiseen.

Brasilia lupaa leikata päästöjään vuoden 2005 tasosta 37 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Eri maiden tavoitteiden vertailua vaikeuttaa se, että vuosi sitten Limassa pidetty kokous ei kyennyt laatimaan niitä varten yhteisiä standardeja.

Rahoituksesta väännetään

Kehitysmaille on tärkeää tasapainottaa kolme ilmastopolitiikan keskeistä osaa: muutosten hillintä, niihin sopeutuminen sekä toteuttamiskeinot eli koti- ja ulkomainen rahoitus. Essopin mukaan osa maista on rajannut itse kustannettavat asiat ja ne, joihin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.

Vuonna 2009 teollisuusmaat lupasivat antaa vuoteen 2020 asti sata miljardia dollaria (89 miljardia euroa) vuodessa kehitysmaiden ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, mutta maksut ovat olleet tiukassa.

– Rahoitus ei ratkea ennen viimeistä kokousyötä Pariisissa, povaa Kat Watts Carbon Market Watch -järjestöstä.

Watts kiittää sitä, että samaan aikaan ilmastotavoitteiden asettamisen kanssa maailman valtiot ovat YK:ssa sitoutuneet uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

– Jokaisella maalla on nyt tilaisuus miettiä, miten suunniteltu kehitys toteutetaan vähillä päästöillä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään